Tälle talvikaudelle lentoyhtiöt ovat varanneet jopa 1,6 miljoonaa paikkaa matkustajille, jotka suuntaavat Lappiin, mikä edustaa 15 prosentin nousua viime vuoteen verrattuna Finavian YLE:lle jakamien tietojen mukaan.
Yli puolet Suomen talvimatkailijoista valitsee kohteekseen Lapin.
YLE paljasti maanantaina, että turistien lentokuljetukset pohjoiseen aiheuttavat noin 500 000–700 000 tonnia hiilidioksidiekvivalentteja päästöjä, Finavian antamien tietojen mukaan. Traficomin (Liikenne- ja viestintävirasto) analyysi viittaa siihen, että nämä lennot muodostavat noin 9–13% Suomen lentoliikenteen kokonaispäästöistä.
Julkisen palvelun yhtiön haastattelemat asiantuntijat huomauttivat, että tämä luku vastaa suunnilleen Seinäjoen kokoisen kaupungin vuotuisia kokonaispäästöjä tai Tampereen asukkaiden koko hiilijalanjälkeä vuonna 2030.
Nämä päästöt vastaavat suunnilleen 64 000–90 000 eurooppalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.
Michael Lettenmeier, tutkimusprofessori Helsingin yliopistossa, ehdottaa, että Lapin vallitsevien matkailumallien uudelleenarviointi on välttämätöntä.
“Pelkästään lennot Lappiin riistävät noin 250 000 ihmistä ympäri maailmaa heidän elämisen perusedellytyksistään, mikä on 1,5 kertaa joko Lapin tai Tampereen väkiluku,” hän selitti YLE:lle. “Kuinka kauan aiomme jatkaa tätä?”
Johanna Niemistö, johtava tutkija Suomen ympäristökeskuksessa (Syke), korosti, että henkilökohtainen vastuu on avainasemassa oman hiilijalanjäljen hallinnassa. Keskimääräinen eurooppalainen tuottaa noin 7,77 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa, ja edestakainen lento Lontoon ja Rovaniemen välillä vastaa noin 10 prosenttia tästä määrästä.
Joulukuussa YLE raportoi, että brittiläiset matkailijat ovat edelleen innostuneita ottamaan päivän mittaisia lentoja Lappiin. Nämä lyhyet vierailut, jotka kestävät noin kuusi tuntia, sisältävät kokemuksia kuten moottorikelkkasafarit, rekimatkat sekä kohtaamiset huskyjen ja Joulupukin kanssa.
Neljä vuotta sitten matkailuasiantuntijat kertoivat YLE:lle uskovansa, että tällaiset lyhytaikaiset matkat ovat ympäristön kannalta kestämättömiä eikä niillä ole pitkän aikavälin elinkelpoisuutta.
Silja Jääskeläinen, joka käynnisti aloitteen lentoveron käyttöönotosta Suomessa, ilmaisee hämmästyksensä ei niinkään lentomatkustamisen päästöistä, vaan siitä, että tällaiset lyhytkestoiset matkat ovat mahdollisia ilmastohätätilan aikana.
“Suomen tulisi kiinnittää huomiota tämän asian eettisiin ulottuvuuksiin,” hän totesi YLE:lle maanantaina. “Me, jotka kannatimme lentoveroa, emme olleet yllättyneitä päästöjen määrästä, vaan siitä, että tällaiset toimintatavat ovat edelleen mahdollisia ilmastokriisin aikana.”
Hän korosti, että Suomen hallituksen tulisi käsitellä tätä asiaa kiireellisesti.
“Ilmailun verovapaus takaa, että lentäminen pysyy edullisimpana ja nopeimpana keinona kasvattaa henkilökohtaista hiilijalanjälkeä,” hän ilmaisi katuen.
Ennusteet viittaavat siihen, että lentomatkustaminen tulee lisääntymään tulevaisuudessa.
Kansainvälinen ilmakuljetusliitto ennustaa, että lentomatkustajien määrä saavuttaa 4,7 miljardia vuoteen 2024 mennessä. Vastaavasti Lapin maakuntaliitto odottaa asettavansa uusia ennätyksiä vuonna 2024 ja erityisesti vuonna 2025.
Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari tunnistaa Suomen maantieteellisen sijainnin asettamat haasteet päästöjen kannalta ja huomauttaa, että maan lentoliikenteen päästöintensiteetti on lähes 50 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeampi. Hän mainitsi, että Visit Finland tekee tutkimusta kestävämpien liikennemuotojen suhteen.
“Tavoitteenamme on kannustaa turisteja pidentämään vierailujaan ja tasoittamaan kausivaihteluita. Nämä strategiat ovat avainasemassa kestävän matkailun kasvun edistämisessä,” hän totesi.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (PS) korosti keskustelussa julkisen palvelun yhtiön kanssa, että maan ilmastopolitiikan ei tulisi haitata taloudellista toimintaa tai matkailua Lapissa.
“Olemme nähneet muutamia rohkaisevia kehitysaskeleita. On sydäntälämmittävää tietää, että Lappi säilyttää suosionsa kansainvälisten turistien keskuudessa, erityisesti näinä haastavina aikoina,” hän huomautti.
Ranne totesi myös, ettei Suomen tai sen kansalaisten tulisi tuntea syyllisyyttä lentämisestä. “Vaikka on totta, että kohtaamme haasteita ilmastotavoitteidemme saavuttamisessa, nämä pyrkimykset eivät saisi varjostaa tarvetta vahvistaa taloutta,” hän kertoi YLE:lle. “Ilmastotoimintamme ei saisi vaarantaa matkailua Lapissa.”