Pääministeri Petteri Orpon (Kok) hallitus on päättänyt sulkea osia itärajasta turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vuoksi.
Eilen hallitus ilmoitti, että rajanylityspaikat Imatralla, Niiralassa, Nuijamaalla ja Vaalimaalla suljetaan alkaen lauantaista, 18. marraskuuta 2023. Näiden sulkemisten seurauksena kansainvälisen suojelun hakemukset käsitellään ainoastaan pohjoisemmissa rajanylityspaikoissa Sallan ja Vartiuksen kautta.
Päätös on voimassa 18. helmikuuta 2024 asti.
Lehdistötiedotteessa Orpo mainitsi, että hallitus päätti reagoida nopeasti ja määrätietoisesti välttääkseen rajatilanteen pahenemisen, käyttäen edellisessä parlamenttikaudessa rajavartiolakiin “erityisesti” lisättyjä valtuuksia tällaisia tilanteita varten.
Rajavartiolain 16 pykälän mukaan hallituksella on valtuudet sulkea rajanylityspaikkoja väliaikaisesti tai toistaiseksi estääkseen vakavan uhan järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.
“Nuo työkalut on nyt otettu käyttöön”, Orpo totesi.
Hallitus korosti tiedotteessaan, että on merkkejä siitä, että ulkomaiset viranomaiset tai muut tahot ovat avustaneet laittomia maahantuloja Suomeen.
Rajavartiolaitos on havainnut kasvavan määrän turvapaikanhakijoita itärajalla. Esimerkiksi maanantaista keskiviikkoon itärajalle saapuneiden turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä oli 147, mikä on yli puolet heinäkuun lopun jälkeisestä kokonaismäärästä.
YLE raportoi torstaina, että 26 turvapaikanhakijaa oli saapunut torstaihin mennessä kello 23.53 mennessä suljettaviksi määrättyihin neljään rajanylityspaikkaan. Lisäksi 18 oli saapunut Vartiuksen rajanylityspaikkaan.
“Itärajalla sijaitsevien rajanylityspaikkojen sulkeminen pysäyttää laittomat maahantulot Suomeen. Hallitus on valmis toteuttamaan tarvittaessa vielä tiukempia toimenpiteitä,” sisäministeri Mari Rantanen (PS) lisäsi.
Myös Suomen kansalaisten on käytettävä toiminnassa olevia rajanylityspaikkoja.
Helsingin Sanomat paljasti torstaina, että vaikka oppositiopuolueet tukevat päätöstä sulkea rajanylityspaikat, heillä on joitakin pieniä varauksia.
Antti Lindtman, sosiaalidemokraattien puheenjohtaja, kertoi STT:lle, että turvapaikanhakijoiden viimeaikainen kasvu näyttää olevan seurausta hybridikampanjasta. “Siksi Suomen ei pitäisi antautua tällaisen paineen alla, vaan toimia määrätietoisesti ja reagoida nopeasti,” hän sanoi uutispalvelulle.
Annika Saarikko, keskustapuolueen puheenjohtaja, korosti, että huolimatta yleisön huomion kääntämisestä merenalaisiin kaasuputkiin ja itärajalla oleviin turvapaikanhakijoihin, vakavin ja tuomittavin tilanne on edelleen Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
“Meidän on oltava varovaisia, ettemme menetä näköyhteyttä [sotaan] ja varmistettava, että tukemme pysyy vankkumattomana, vaikka kohtaisimmekin vaikuttamisyrityksiä,” hän lausui.
Vasemmistoliiton Li Andersson ja Vihreän liiton Sofia Virta huomauttivat Helsingin Sanomille, että Suomen on valvottava rajojaan, mutta sen on myös varmistettava turvapaikanhakuoikeuden toteutuminen.
Andersson lisäsi Helsingin Sanomille, että Suomi on pitkään ollut tietoinen mahdollisuudesta, että turvapaikanhakijoita voidaan käyttää osana hybridikampanjaa. Hän korosti, että Suomen viranomaisilla on kyky parantaa valmiuttaan ja lisätä kapasiteettiaan käsitellä turvapaikkahakemuksia tavallista nopeammin.
“Emme voi sallia järjestelmän romahtavan kriisiin, koska juuri se on hybridikampanjan tavoite,” hän totesi. “Nyt on olennaista säilyttää maltti ja varmistaa, ettei Venäjä onnistu luomaan sitä kaaosta ja sekasortoa, jota se haluaa,” Virta toisti viestissään Helsingin Sanomille.