0.9 C
Helsinki
Thursday, April 18, 2024

Tunnistautumispakko 2024: Ässä-arpa ei ole enää entisensä

Veikkauksen raaputusarvat ovat lähes kaikille suomalaisille hyvin...

Kuinka saada Fortnite Macille

Hei kaikki Fortnite-fanit! Tiedämme kaikki, että Fortnite...

Palworldin ennätyksellinen julkaisu: Enemmän kuin vain Pokémon aseiden kanssa

Palworldin julkaisu on ollut poikkeuksellinen määritellen uudelleen...

Suomessa on meneillään merkittävä yliopistojen pääsykokeiden uudistus

UutisetSuomessa on meneillään merkittävä yliopistojen pääsykokeiden uudistus

Torstaina Suomessa esiteltiin uudistussuunnitelman ensimmäinen versio, jonka tavoitteena on merkittävästi vähentää yliopistojen pääsykokeiden määrää.

YLE paljasti, että luonnosehdotuksen mukaan keväisin järjestettävän toisen yhteishakukierroksen yliopistojen pääsykokeiden määrä vähennettäisiin rajusti 120:sta 9:ään. Tämä muutos on tarkoitettu poistamaan tarve intensiiviselle pääsykokeisiin valmistautumiselle ja mahdollistaisi hakijoiden hakevan samanaikaisesti useisiin eri aloihin eri yliopistoissa.

Tutkimuksen mukaan kokeet koostuisivat pääasiassa monivalintakysymyksistä. Tämä formaatti lyhentäisi pääsykokeiden kestoa enintään kahteen tai kolmeen tuntiin ja tehostaisi arvosteluprosessia, koska esseen puuttuminen mahdollistaisi konearvioinnin.

Tanja Juurus, uudistuksesta vastaavan työryhmän johtaja, tiedotti julkista radiotoimintaa siitä, että tutkimustiedot tukivat siirtymistä monivalintakysymyksiin.

Tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että monivalintakysymykset voivat arvioida syvällisiä kognitiivisia kykyjä ja että lukemisen ymmärtäminen korreloi kirjoitustaitojen kanssa. Oikeustieteen alalla tutkimukset ovat osoittaneet, että pelkät monivalintakysymykset voivat erottaa tehokkaasti ehdokkaat toisistaan, ja ne, jotka menestyvät esseekysymyksissä, suoriutuvat hyvin myös monivalintakysymyksissä.

Kuitenkin Juurus mainitsi, että työryhmä harkitsee yhä vaihtoehtoa sisällyttää kysymyksiä, jotka arvioivat hakijoiden kirjoitustaitoja tiettyihin kokeisiin.

“Havaittiin, että filosofian, historian, viestinnän ja lääketieteen sidosryhmät ovat kannustaneet esseekysymyksiä tai vastaavia kirjoitustehtäviä”, hän totesi. “Jatkuvat harkinnat näillä aloilla liittyvät mahdollisten esseekysymysten aikatauluvaikutuksiin kokeiden järjestelyissä.”

Alkuperäinen ehdotus pyrkii aikatauluttamaan kaikki yhdeksän pääsykokeita noin kolmen viikon aikana kesäkuussa.

“Lykkäämällä pääsykokeita hakijat voivat saada todistusperusteisen valinnan tulokset kaikista yliopistoista, joihin he ovat hakeneet ennen kokeita”, korosti Marja Sutela, Suomen yliopistojen rehtorineuvoston (Unifi) puheenjohtaja.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (NCP) kertoi YLE:lle eilen, että hän tukee kaikkia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä nopeasti korkeasti koulutettujen määrää Suomessa.

“Tämä [ehdotus] yksinkertaistaisi hakuprosessia. Sen sijaan että hakisi useisiin paikkoihin, hakijat voisivat hakea samanaikaisesti useisiin eri yliopistoihin”, hän kommentoi julkiselle radiokanavalle.

Multala korosti, että pääsykoeuudistus on vain yksi tapa nopeuttaa nuorten siirtymistä korkeakoulutukseen.

Suomen yliopistot ovat jo sopineet muuttavansa hakijoiden todistusten pisteytysjärjestelmää vuodesta 2026 alkaen. Lisäksi yliopistot ovat ottaneet käyttöön kiintiöt vastavalmistuneille opiskelijoille vähentääkseen nuorten vuosiluokkien määrää.

Tällä hetkellä yli puolet uusista opiskelijoista valitaan todistusten perusteella.

Sekä nykyinen että edellinen hallitus ovat tehneet päätöksiä opiskelijavalintojen lisäämisestä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Nykyinen hallitus on sitoutunut myöntämään yli 40 miljoonaa euroa opiskelijavalintojen laajentamiseen seuraavien neljän vuoden aikana, joista 12 miljoonaa euroa on varattu ensi vuodelle.

“Se johtaa lähes 2 000 lisäyliopisto-opiskelijaan, ja varat on nyt suunnattu aloille, joilla on erityisen merkittävä osaajapula, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varhaiskasvatus,” totesi Multala.

Hän korosti myös koulutuksen keskittymisen välttämisen merkitystä, jossa jotkut henkilöt hankkivat useita tutkintoja kun taas toiset eivät hanki yhtään. ”Tavoitteenamme on maksimoida verorahojemme tehokkuus, ja yksilöille paras tapa varmistaa vahva asema työmarkkinoilla on hankkia ensimmäinen korkeakoulututkinto,” hän totesi.

Tutustu muuhun sisältöömme

Tutustu muihin tunnisteisiin:

Suosituimmat artikkelit