Ilkka Oksala, työmarkkina-asioiden johtaja Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK), arvioi, että Suomen talous on kärsinyt noin miljardin euron tappiot viimeaikaisten poliittisten lakkojen vuoksi.
Tämä laskelma sisältää viime kuukausina tapahtuneet lakot.
Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT) ilmoitti maanantaina, että linja-autonkuljettajat ja huoltoasemien työntekijät osallistuvat kaksipäiväiseen poliittiseen lakkoiluun alkaen keskiviikkona 14. helmikuuta. Myös Suomen satamien odotetaan kokevan merkittäviä häiriöitä, kun lastaajat lakkoilevat keskiviikosta perjantaihin.
“Lakko häiritsee bussiliikennettä ja johtaa satamien sulkemiseen. Kaiken kaikkiaan AKT:n aloittama lakko koskee noin 10 000 työntekijää,” liitto totesi, viitaten hallituksen ehdotusten laajaan luetteloon lakon perusteena.
“Ansioon perustuva työttömyysturva puretaan. Työntekijän irtisanomiseen riittää nyt pätevä syy, ja on epäselvää, kuinka vähäinen toimi voi olla riittävä irtisanomisen perusteeksi. Sairastuminen tulee kalliimmaksi, sillä ensimmäisestä sairauslomapäivästä ei makseta korvausta. Työnantajat eivät tarvitse enää perustetta määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen. Paikallisen sopimisen mahdollisuus on vaarassa muuttua paikalliseksi pakoksi, tekosyyksi heikentää työehtoja ja murentaa työehtosopimuksia.”
Maanantaina Oksala ilmaisi Helsingin Sanomille, että lakkoilmoitus oli pettymys, mutta ei yllättävä.
Hän korosti, että lakot alkavat merkittävästi vaikuttaa maan talouteen, lehden varovaisen arvion mukaan noin 100 000 työntekijää osallistuu lakkoiluun tällä viikolla.
“Kun tämä tilanne jatkuu, se vaikuttaa yhä enemmän Suomessa toimiviin yrityksiin.”
Oksalan mukaan EK:n näkemys on, että hallituksen tulisi pitää kiinni kannastaan eikä taipua työntekijöiden vaatimuksiin.
Hän totesi: “Suomen talouden ongelmat ovat niin vakavia, että niiden sivuuttaminen ja vaikeiden päätösten välttäminen ei ole enää vaihtoehto,” korostaen, että parlamentti on jo hyväksynyt työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset.
“Viime vuoden parlamenttivaalien jälkeen neuvottelut kestivät jopa kaksi kuukautta, sisältäen intensiivisiä keskusteluja ja kompromisseja. Sen jälkeen uudistukset on myös vahvistanut parlamentti.” “Tämä edustaa yhtä parlamentaarisen demokratian näkökulmaa.”