Keskusjärjestön Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) hallitus teki keskiviikkona päätöksen jatkaa nykyisiä poliittisia lakkoja 7. huhtikuuta saakka.
Tämä jatkaminen merkitsee toista yhden viikon lisäystä lakkoille, jotka on järjestetty vastustamaan työmarkkinauudistuksia ja sosiaaliturvan leikkauksia, joita pääministeri Petteri Orpon (NCP) hallitus on ehdottanut.
Näin ollen näiden lakkojen kesto on huomattavasti pidempi verrattuna tyypillisiin poliittisiin lakkoihin.”
Lakot, jotka järjestivät Suomen Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Sähköliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT), Palvelualojen Ammattiliitto (PAM) ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL), oli alun perin määrä jatkua kahden viikon ajan, päättyen 24. maaliskuuta.
Keskiviikkona SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ilmoitti, että ammattiliitot ovat vaatineet hallitusta harkitsemaan oikeudenmukaisempaa ja järkevämpää strategiaa.
“Siitä huolimatta hallitus ohittaa työntekijöitä edustavien organisaatioiden äänet. Se on päättänyt saavuttaa useita tavoitteita, jotka ovat työntekijöille haitallisia. Monilla näistä tavoitteista ei ole vaikutusta työllisyyteen tai julkisen sektorin taloudelliseen tasapainoon”, hän totesi SAK:n julkaisemassa lehdistötiedotteessa.
Hän korosti jälleen, että ammattiliitot ovat valmiita lopettamaan lakot heti, kun hallitus osoittaa ymmärrystä työntekijöiden ongelmia kohtaan.
Vaikka lakot koskevat noin 7 000 työntekijää, ne ovat keskeyttäneet tavaroiden käsittelyn tärkeissä vientisatamissa, häirinneet rahtijunien ja polttoaineen jakelupalveluiden toimintaa sekä vaikeuttaneet tuotantolaitosten toimintaa esimerkiksi teräs- ja metsäteollisuudessa.
Pääsiäisen jälkeen SAK aikoo kokoontua uudelleen arvioimaan tilannetta.
Eloranta kertoi YLE:lle keskiviikkona, että organisaatio päättää seuraavista toimistaan tulevassa kokouksessa. Hän mainitsi myös, että toukokuun päivään tai viimeistään heinäkuun alkuun mennessä, kun poliittisten lakkojen kestoa rajoittavan lainsäädännön odotetaan astuvan voimaan, yritysten kilpailukykyä koskevat huolenaiheet hälvenevät.
Hän mainitsi kansalliselle yleisradiolle, “Silloin todennäköisesti lakotkin päättyvät.”
Äskettäin julkaistu YLE:n kysely paljasti, että kapea ja vähenevä enemmistö yleisöstä tukee edelleen lakkoja.
Teknologiateollisuus on paljastanut, että lakot ovat pakottaneet noin 40 prosenttia jäsenorganisaatioistaan vähentämään investointeja Suomessa. Jäsenkysely osoitti myös, että neljäsosa suurista yrityksistä on siirtänyt tuotantoa ulkomaille, ja kolmannes yrityksistä aikoo toteuttaa lomautuksia tai irtisanomisia lakkojen seurauksena.
“Lakkojen vuoksi merkittävä määrä suomalaisia jää työttömäksi, tai tulevaisuudessa ei synny potentiaalisia työpaikkoja,” varoitti Minna Helle, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja, lehdistötilaisuudessa maanantaina.
Pääekonomisti Petteri Rautaporras väitti, että vaikeat taloudelliset olosuhteet saattavat vakuuttaa jotkin yritykset pitämään tuotantonsa pysyvästi ulkomailla, mikä puolestaan vähentäisi alihankkijoiden tarvetta Suomessa. Kysely suoritettiin 13.–18. maaliskuuta, ja siihen vastasi 645 Teknologiateollisuuden jäsenyritystä.