Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) on päättänyt jatkaa poliittisia lakkoja, jotka aloitettiin vastauksena pääministeri Petteri Orpon (KOK) hallituksen työmarkkinareformeihin ja sosiaaliturvan leikkauksiin.
11. maaliskuuta alkaen noin 7,000 työntekijää on osallistunut näihin tarkasti kohdennettuihin lakkoihin.
Lastien käsittelyn pysäyttäminen satamissa, rahtiliikenteen häiritseminen rautateillä ja teollisten prosessien vaikeuttaminen, lakot oli alun perin määrä päättää seuraavan viikon alussa.
Keskiviikkona Suomen Teollisuusliitto ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT) ilmoittivat päätöksestään jatkaa lakkoja vielä viikolla, kuun loppuun asti. SAK itse ei kuitenkaan ilmoittanut, kuinka kauan lakkoja jatketaan.
Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja, totesi, “Olemme valmiita lopettamaan lakot välittömästi, jos hallitus osoittaa ymmärtävänsä työntekijöiden huolia.”
“Hallitus ei tehnyt mitään myönnytyksiä, mutta on edelleen keskittynyt saavuttamaan erilaisia työmarkkinatavoitteita, jotka vaikuttavat kielteisesti työntekijöihin. Useat näistä tavoitteista eivät vaikuta työllisyyden luomiseen eikä julkisen talouden tasapainoon. Ne perustuvat ei empiirisiin vaan ideologisiin syihin,” hän väitti tiedotteessa.
Keskiviikkona SAK toi myös esille hiljattain teettämänsä kyselyn, joka paljastaa, että 54 prosenttia kansalaisista tukee ammattiliittojen toteuttamia teollisia toimia. Tiedote huomautti lisäksi, että näiden toimenpiteiden tuki on erityisen vahvaa nuorten, naisten ja fyysisesti työtä tekevien keskuudessa.
“Meillä jatkuu vahva julkinen tuki. Vaikka vain tietyillä aloilla työntekijät ovat lakossa, kyseessä on SAK:n johtama yhteinen ponnistus,” Eloranta totesi.
Verian suoritti kyselyn 13.–17. maaliskuuta.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto syytti hallitusta ja työnantajajärjestöjä yrityksistä “pakottaa työntekijät alistumaan” ja luomaan jatkuvaa levottomuutta työmarkkinoilla.
“Me vaadimme jatkuvasti aitoja neuvotteluja työmarkkinareformien suhteen. Se on ainoa tapa hälventää jännitteitä ja palauttaa teollisuusrauha,” hän lausui tiedotteessa. “On myös tärkeää ottaa huomioon laajemmat seuraukset. Ansiosidonnaisten etuuksien leikkaaminen miljardilla eurolla kasvattaa köyhyydessä elävien määrää Suomessa 10 000 ihmisellä, ja 17 000 lasta syöksyy köyhyyteen, kun leikkausten täysi vaikutus tulee näkyviin.”
Aalto mainitsi lisäksi, että lakon laajuutta on hieman säädeltävä, jotta voidaan varmistaa lentopetrolitoimitukset, jotka ovat välttämättömiä lentoliikenteen häiriöttömän jatkumisen kannalta. “Olemme jo sopineet kansallisen huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa joistakin kerosiinitoimituksista, jotka ovat kriittisiä tiettyjen lentojen turvaamiseksi,” YLE raportoi hänen sanoneensa.
Keskiviikkona HVK kuitenkin arvioi, että lakot eivät ole riittävästi rajanneet yleistä polttoainejakelua niiden vaikutuksen ulkopuolelle. HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen kertoi Helsingin Sanomille, että nykyisten lakkojen rajauksien ylläpitäminen voisi vaarantaa polttoainetoimitusten turvallisuuden.
Aiemmin virasto oli ennustanut, että jos lakot laajenisivat tai jatkuisivat yli kahden viikon, ne todennäköisesti heikentäisivät toimitusvarmuutta ja toimenpiteitä sen takaamiseksi.
Keskiviikkona Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) arvioi, että lakkojen jatkaminen voisi aiheuttaa taloudelle 260 miljoonan euron vahingot, nostamalla lakkojen kokonaiskustannukset 1,5 miljardiin euroon. Lehdistötiedotteessa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ehdotti, että kolmannen lakko viikon kustannukset ylittäisivät aiempien viikkojen kustannukset, sillä lukuisat yritykset menettävät asiakkaita ja yhä useamman on pakko keskeyttää tuotantonsa.
Häkämies ilmaisi erityistä pettymystään lakon jatkumisen suhteen, ottaen huomioon hallituksen järkkymättömän kieltäytymisen ehdotustensa uudelleenharkinnasta.
“Toivotaan, että maltti ja järkevyys hallitsisivat työväenliikkeessä,” YLE raportoi hänen lausuntonsa.
Keskiviikon haastattelussa STT:lle pääministeri Petteri Orpo (KOK) vahvisti hallituksen järkähtämättömän kannan. “Hallitus ei taivu painostuksen edessä näissä asioissa. Ratkaisujen tie kulkee neuvottelun, dialogin ja keskustelun kautta. Toiveenani on, että jatkaisimme tällä tiellä ja luopuisimme lakkoilusta,” hän välitti uutistoimistolle.
Eilen työministeri Arto Satonen (KOK) osallistui neuvotteluihin työmarkkinakiistan molempien osapuolten kanssa, ilmoittaen lehdistölle, että neuvottelut voivat jatkua, mikäli SAK pidättäytyy uusien lakkojen julistamisesta. Hän huomautti, että keskustelu antoi hänelle käsityksen, että molemmilla osapuolilla oli yhteinen valmius löytää ratkaisuja pattitilanteeseen.
Ammattiliitot kuitenkin lähtivät keskustelusta varsin erilaisin tunnelmin, tuntoja korosti SAK:n päätös jatkaa lakkoja.
“Vähän teetä, vettä ja pientä keskustelua,” Eloranta tiivisti medialle poistuessaan kokouksesta, kertoi Ilta-Sanomat.
“Kumpikaan osapuoli ei esittänyt ehdotuksia,” hän tarkensi myöhemmin samana päivänä lehdistötilaisuudessa, kritisoiden hallitusta empatian puutteesta ja haluttomuudesta kuunnella tavallisten ihmisten huolia. “Minun täytyy sanoa, että vastaanotto ei ollut kovin lämmin.”
“Näkymät eivät ole lupaavia. Tällä hetkellä monia huolestuttaa, mitä hallituksen huhtikuun kehysriihi tuo tullessaan,” hän jatkoi tiedotteessa.
Ennen kokousta Helsingin Sanomat oli raportoinut, että hallitus harkitsi myönnytyksiä ammattiliitoille.