T-Median viimeisin vuosittainen kysely osoittaa, että ESPOO on kokenut suurimman vetovoiman kasvun Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa sen neljännessä julkaisussa.
Tässä kyselyssä kaupungin arvosana nousi 0,07 pisteellä, saavuttaen 3,44 pistettä. Tämä edistysaskel sijoitti sen kuudenneksi kymmenen suurimman kaupungin joukossa ja eturintamaan kolmen pääkaupunkiseudun keskeisen kaupungin joukossa, merkittävästi edellä Helsinkiä, joka sijoittui yhdeksänneksi 3,13 pisteellä, ja Vantaata, joka oli kymmenes 3,10 pisteellä.
“Espoon kehitys merkitsee, että ihmiset jatkavat tänne muuttamista työmahdollisuuksien ja asiantuntemuksen perässä. Houkuttelemme erityisesti yrityksiä ja ammattilaisia, jotka vaativat korkeaa tieto- ja taitotasoa,” tulkitsi Jukka Mäkelä (NCP), Espoon kaupunginjohtaja.
Espoon lisäksi ainoastaan Turku (sijalla 5) näki kasvua houkuttelevuudessaan potentiaalisten asukkaiden keskuudessa, sen arvosanan noustessa 3,55 pisteestä 3,59 pisteeseen. Lahti (sijalla 8) ja Oulu (sijalla 4) kokivat merkittävimmät laskut arvosanoissaan, edellisen pudotessa 0,09 pisteellä 3,27 pisteeseen ja jälkimmäisen 0,08 pisteellä 3,63 pisteeseen.
Tampere säilytti asemansa Suomen houkuttelevimpana kaupunkina, vaikka sen arvosana laski 3,84 pisteestä 3,80 pisteeseen. Jyväskylä ja Kuopio jakoivat toisen sijan rankingissa arvosanalla 3,66, edellisen menettäessä 0,02 pistettä ja jälkimmäisen 0,05 pistettä. Pori sijoittui seitsemänneksi saavuttaen arvosanan 3,29, mikä on 0,02 pisteen parannus viime vuoteen verrattuna.
Kyselyssä, johon osallistui lähes 4 000 vastaajaa, pyydettiin arvioimaan kaupunkeja kuuden kriteerin perusteella: yhteisöllisyys, kustannusrakenne, taloudellinen terveys, ympäristön laatu, sijainti ja tarjolla olevat palvelut. Kaikista kaupungeista Tampere erottui ainoana, joka sai erinomaisen arvosanan taloudellisen terveyden kategoriassa.
Tulokset osoittavat, että nykyiset asukkaat suhtautuvat yleisesti ottaen myönteisemmin useisiin asuinalueensa seikkoihin verrattuna potentiaalisiin asukkaisiin, erityisesti sen ympäristöön, kustannusrakenteeseen, sijaintiin ja yhteisöllisyyteen. Päinvastoin, potentiaaliset asukkaat näkevät kaupungin taloudellisen elinvoiman usein optimistisemmin kuin siellä jo asuvat.
Kyselyyn vastasi 2 255 nykyistä asukasta ja 1 709 potentiaalista asukasta. Se suoritettiin tammikuussa.