Ammattiliittojen järjestämä lakkoaalto hallituksen ehdotuksia vastaan, jotka koskevat työelämän uudistamista ja sosiaaliturvan leikkaamista, ei ole merkittävästi vaikuttanut suurten hallituspuolueiden kannatukseen, kuten Verian Helsingin Sanomille tekemä kysely osoittaa.
Kansallinen Kokoomus säilytti kärkipaikkansa kyselyssä huolimatta suosionsa lievästä laskusta 0,4 prosenttiyksiköllä 21,3 prosenttiin.
Sen sijaan Perussuomalaiset kokivat merkittävän nousun 1,6 prosenttiyksikköä, saavuttaen 19,6 prosenttia, mikä asetti oikeistolaisen populistipuolueen toiselle sijalle tasapisteissä eduskunnan suurimman oppositiopuolueen, Sosiaalidemokraattien, kanssa. Jälkimmäisen kannatus laski 0,9 pisteellä 19,6 prosenttiin, mikä on sen alhaisin taso heinäkuun 2023 jälkeen.
Samaan aikaan Keskustapuolue ja Vasemmistoliitto näkivät arvostuksensa kasvavan yhdellä ja puolella pisteellä vastaavasti 11,1 prosenttiin ja 8,9 prosenttiin. Toisaalta Vihreiden suosio laski 0,8 pisteellä 8,1 prosenttiin, Kristillisdemokraatit putosivat 0,2 pisteellä 4,1 prosenttiin, Ruotsalainen kansanpuolue laski 0,2 pisteellä 3,6 prosenttiin ja Liike Nyt laski 0,3 pisteellä 1,7 prosenttiin.
Keskiviikkona Helsingin Sanomat kiinnitti huomiota myös Keskustan ja Ruotsalaisen kansanpuolueen tilanteeseen.
Lehti huomautti, että Keskustan nykyiset kannatusluvut ovat korkeimmat vuoden 2022 jälkipuoliskon jälkeen, mahdollisesti saaden nostetta Olli Rehnin (Keskusta) presidentinvaalikampanjasta. Keskustan johtaja Annika Saarikko ilmoitti viime viikolla, ettei hän asetu uudelleen ehdolle puheenjohtajaksi. Hänen ilmoituksensa vaikutus puolueen suosioon on kuitenkin epäselvä, ottaen huomioon, että se tehtiin vain päivää ennen kyselyjakson päättymistä.
Lehti korosti, että Ruotsalaisen kansanpuolueen kannatus on ollut laskussa usean kuukauden ajan. Tällä hetkellä sen kannatus on lähes kokonaisen prosenttiyksikön verran alempi kuin mitä puolue sai viime vuoden parlamenttivaaleissa, mikä on alin kohta sen 33-vuotisen kyselyhistorian aikana.
Puolueessa on selvästi hämmennystä. Nykyinen johtaja ja opetusministeri Anna-Maja Henriksson, joka on ehdolla tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa, on lykännyt kaikkia ilmoituksia johtajuudestaan ja ministerin tehtävästään vaalien jälkeiseen aikaan.
Helsingin Sanomat vihjasi, että äskettäiset presidentinvaalit ovat saattaneet vaikuttaa kyselyn tuloksiin.
Sekä Rehnin että Perussuomalaisten ehdokkaan Jussi Halla-ahon vahva suoriutuminen ensimmäisellä äänestyskierroksella voisi valaista heidän puolueidensa kokemia edistysaskeleita. Toisaalta Vihreiden suosio laski, vaikka Pekka Haavisto (Vihreät) hävisi niukasti toisella kierroksella Alexander Stubbille (Kok). Verian suoritti 2 740 puhelinhaastattelua tätä kyselyä varten 15. tammikuuta ja 16. helmikuuta välisenä aikana. Suurimpien puolueiden tulosten tarkkuus on 2,0 prosenttiyksikön virhemarginaalin sisällä.