YLEn tilaaman mielipidemittauksen mukaan Kansallisen Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb on edelleen yleisön suosikki seuraamaan presidentti Sauli Niinistöä.
Vaikka Stubbin tuki laski neljä prosenttiyksikköä 27 prosenttiin verrattuna viime kuukauteen, hän johtaa edelleen lähintä kilpailijaansa, Pekka Haavistoa (Vihreät), joka sai toista kuukautta peräkkäin 23 prosentin kannatuksen kyselyyn vastanneiden keskuudessa.
Kysely osoittaa, että Jussi Halla-aho (PS) on saanut merkittävimmät kannatuslisäykset kampanjan loppuvaiheessa, hänen suosionsa noustessa 10 prosentista joulukuussa 18 prosenttiin tammikuussa. Tämän seurauksena Halla-aho on noussut kolmanneksi suosituimmaksi ehdokkaaksi, ohittaen Olli Rehnin (Keskusta), jonka kannatus nousi maltillisesti 14 prosenttiin.
Halla-ahon kannatuksen merkittävä kasvu näkyy myös Helsingin Sanomien tuoreimmassa mielipidemittauksessa.
Taloustutkimuksen toimitusjohtajan Jari Pajusen mukaan tulokset viittaavat siihen, että presidentinvaalit ovat muodostumassa erittäin kilpailullisiksi, erityisesti kolmen kärkiehdokkaan osalta, kuten hän raportoi YLElle torstaina.
“Merkitseviä muutoksia voi tapahtua kampanjan viime hetkillä. Odotamme erittäin jännittävää sunnuntai-iltaa,” hän kommentoi.
Epävarmojen äänestäjien kasvava määrä, joka on noussut 10–15 pisteellä lähes 25 prosenttiin viime kuusta, lisää jännitystä.
Hän korosti, että lopputulos riippuu suuresti siitä, kuinka tehokkaasti ehdokkaat pystyvät realisoimaan potentiaalisen tukensa. Epävarmojen äänestäjien rooli on tässä yhteydessä keskeinen.
Pajunen huomautti, että Halla-ahon suosion äskettäinen nousu johtuu pääasiassa Perussuomalaisten jäsenten kasvavasta tuesta. Rehn puolestaan on saanut tukijoita, jotka aiemmin tukivat Paavo Väyrystä, Keskustan entistä puheenjohtajaa, joulukuussa. Väyrynen vetäytyi presidenttikisasta saatuaan kerättyä vaaditut 20 000 kannatusilmoitusta ehdokkaana vaalipiiriyhdistyksenä.
Pajunen toteaa, että Stubb ei ole menettänyt tukea mistään tietystä ryhmästä. Vaikka Halla-aho on hyötynyt Stubbin vaikeuksista kampanjan loppusuoralla, Stubb on myös menettänyt kannatusta äänestäjiltä, jotka eivät ole tiukasti sidoksissa mihinkään puolueeseen.
Pajunen tiivistää asian sanomalla: “Hän on edelleen Kansallisen Kokoomuksen ehdokas.”
Toinen merkittävä havainto, jonka hän tekee, on Haaviston ja Halla-ahon nousu suosituimmiksi ehdokkaiksi alle 35-vuotiaiden äänestäjien keskuudessa, Stubbista ohi.
Kyselyn mukaan Stubb tulisi voittamaan kaikki vastustajansa toisen kierroksen uusintaäänestyksessä, jossa ensimmäisen kierroksen kaksi suosituinta ehdokasta kohtaavat toisensa. Haavisto ja Rehn todennäköisesti tarjoaisivat vahvimmat haasteet, mutta Stubbin odotetaan saavan selvän voiton 59 prosentin ääniosuudella.
Halla-ahoa vastaan Stubbin voittomarginaali olisi vielä merkittävämpi, ennustetulla 75–25 prosentin jaolla. Uusintaäänestyksessä joko Haaviston tai Rehnin kanssa Halla-aho häviäisi myös, ennusteiden mukaan Haavisto voittaisi 63 prosentilla ja Rehn saisi 72 prosenttia äänistä häntä vastaan.
Haaviston ja Rehnin välisessä uusintaäänestyksessä Rehn saavuttaisi niukan voiton kahden pisteen erolla.
YLE raportoi torstaina, että Li Andersson (LA) on ohittanut Jutta Urpilaisen (SDP) ja noussut viidenneksi suosituimmaksi ehdokkaaksi ensimmäisen kierroksen äänestyksen kyselyssä. Anderssonin tuki on kasvanut kahdella pisteellä seitsemään prosenttiin viime kuusta, kun taas Urpilaisen tuki on laskenut kahdella pisteellä viiteen prosenttiin.
Pajunen analysoi, että Andersson on onnistunut vahvistamaan tukeaan Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa. Päinvastoin Urpilainen saattaa kokea vastakkaista suuntausta, hänen tukijoidensa siirtyessä Haaviston taakse.
Hän huomautti, että havainto viittaa strategiseen äänestyskäyttäytymiseen. “Äänestävätkö ihmiset jotakuta ehdokasta vastaan vai jonkun puolesta?”
Mika Aaltolan suosio on hieman laskenut yhdellä pisteellä kolmeen prosenttiin joulukuusta lähtien. Sari Essayah pysyy vakiona kahdessa prosentissa äänestyksissä, kun taas Harry Harkimo (MN) on kokenut kannatuksen laskua, pudoten yhdellä pisteellä yhteen prosenttiin.
Tätä kyselyä varten Taloustutkimus otti yhteyttä 1,517 henkilöön puhelimitse 17.–23. tammikuuta välisenä aikana. Pajunen huomautti julkiselle yleisradiolle, että puhelinkyselyt ovat historiallisesti olleet tarkempia ennustamaan lopullisia vaalituloksia verrattuna verkkokyselyihin.
Yhteydenotetuista yli kaksi kolmasosaa, tarkemmin 1 149 henkilöä, oli valmis ja halukas ilmoittamaan suosikkiehdokkaansa vaalien ensimmäiselle kierrokselle. Tulosten virhemarginaali on kaksi pistettä.
Presidentinvaalien ensimmäinen äänestyskierros on sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos yksikään ehdokas ei saa yli 50 prosenttia äänistä ensimmäisellä kierroksella, toinen äänestyskierros on suunniteltu sunnuntaille 11. helmikuuta.