Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) jäsenliitot valmistautuvat järjestämään sarjan poliittisia lakkoja maaliskuun puolivälissä, kertovat Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus.
Nämä lakot, jotka odotetaan kestävän enintään neljä päivää, edustavat vastustuksen voimistumista pääministeri Petteri Orpon (KOK) hallituksen työmarkkinoiden säätelyjen muutoksia ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan.
Vuoden alussa poliittiset lakot kestivät yhdestä kahteen päivää.
Kahden sanomalehden saamien tietojen mukaan päätös lakkojen laajuudesta ja kohdentamisesta voidaan ilmoittaa jo tiistaina, 5. maaliskuuta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on aikomuksena puhua jännittyneestä työmarkkinatilanteesta lehdistötilaisuudessa tänään.
Maanantaina Orpo ilmoitti aloitteestaan kutsua työnantajien ja työntekijöiden johtavia edustajia kokoukseen perjantaina tutkimaan strategioita työmarkkinajärjestelmän kehittämiseksi. Tämä kutsu lähetettiin noin kahdellekymmenelle työmarkkinajohtajalle, jotka alustavasti keskustelivat viime vuoden lopussa vientivetoinen palkanmuodostusjärjestelmän parantamisesta.
SAK:n vaatimuksen vuoksi, että keskusteluihin lisättäisiin myös muita aiheita, vakavat neuvottelut eivät koskaan alkaneet.
Suomen hallitus on edistämässä lainsäädäntöä, joka estäisi valtakunnansovittelijaa ja sovittelulautakuntia ehdottamasta palkankorotuksia, jotka ylittävät vientivetoisilla aloilla sovitut niin sanotut yleiskorotukset. Tämä lainsäädäntö on kohdannut erityisesti julkisen sektorin ammattiliittojen vastustusta, jotka väittävät sen jättävän jäsenensä palkkaepätasa-arvon kierteeseen, estäen heitä kaventamasta kuilua yksityisen sektorin työntekijöihin nähden.
Orpo toivoo, että palkanmuodostusjärjestelmä voidaan perustaa työmarkkinaosapuolten välisen sopimuksen mukaisesti, välttäen lainsäädäntötoimia.
Katariina Murto, Suomen Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja, kehui pääministerin pyrkimyksiä käynnistää keskustelut uudelleen. Helmikuussa OAJ kehotti pääministeriä kokoamaan työmarkkinaosapuolet uudelleen neuvottelupöytään.
“Arvostan tätä kutsua. Pääministerillä on valta ja velvollisuus ratkaista työmarkkinakriisi,” hän kommentoi maanantaina.
Perjantaina Työ- ja elinkeinoministeriö esitteli lausuntokierrokselle lakiehdotuksen, jonka tavoitteena on parantaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia työpaikoilla, mukana kriittinen näkemys SAK:lta, STTK:lta (Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö) ja Akavalta (Ammattiliittojen ja esimiesten keskusjärjestö).
Lakiehdotus ehdottaa lainsäädännön muutoksia, jotka helpottaisivat paikallista sopimista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, onko yritys työnantajaliiton jäsen tai onko työpaikalla liiton nimeämä luottamusmies.
Hallitus pitää paikallista sopimista strategiana työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi ja talouden, työllisyyden, kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvun tukemiseksi.
SAK:n jäsen, Suomen Teollisuusliitto, on arvostellut aloitetta pettymyksenä, väittäen sen johtavan yleisesti sovellettavien normien heikkenemiseen ja heikkojen paikallisten sopimusten leviämiseen.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen korosti huolta epäreilusta kilpailutilanteesta, joka on erityisen riskialtis teknologia-alalla, koska se mahdollistaa palkkojen ja työaikojen sopimisen kollektiivisissa työehtosopimuksissa vahvistettujen vähimmäisrajojen alapuolelle.
“Rehelliset suomalaiset yritysten omistajat joutuvat alakynteen tällaisessa kilpailussa, kun taas epärehelliset toimijat voivat polkea työehtoja lain suojassa.”
Lehtonen mainitsi, että Teollisuusliitto on ollut paikallisen sopimisen edelläkävijä Suomessa. Tämä asema saattaa kuitenkin pian olla menneisyyttä.
“Teknologia-alan työsuhteen ehtojen paikallisesti sovittavat osat perustuivat luottamuksen ilmapiiriin, joka valitettavasti ei enää vallitse. Siksi harkitsemme vakavasti näistä sopimuksista vetäytymistä tulevalla työmarkkinakierroksella,” hän ilmaisi.
“Rehelliset suomalaiset yritysten omistajat joutuvat alakynteen tällaisessa kilpailussa, kun taas epärehelliset toimijat voivat polkea työehtoja lain suojassa.”
Lehtonen mainitsi, että Teollisuusliitto on ollut paikallisen sopimisen edelläkävijä Suomessa. Tämä asema saattaa kuitenkin pian olla menneisyyttä. “Teknologia-alan työsuhteen ehtojen paikallisesti sovittavat osat perustuivat luottamuksen ilmapiiriin, joka valitettavasti ei enää vallitse. Siksi harkitsemme vakavasti näistä sopimuksista vetäytymistä tulevalla työmarkkinakierroksella,” hän ilmaisi.