Helsingin kaupunginvaltuuston virkamiehet painostavat hallintohenkilöstöä päättäväisiin toimiin asuinrakentamisen lisäämiseksi kaupungin keskustassa ja sen läheisyydessä, kertoo Helsingin Sanomat.
Osmo Soininvaara (Vihreät) ja 31 hänen kollegaansa esittävät aloitteessaan, että asuintilojen laajentaminen tässä alueella voi elvyttää sitä, ottaen huomioon etätyön lisääntymisen, verkkokaupan laajentumisen, uusien ostoskeskusten avautumisen, yöelämän hajaantumisen sekä Kiinasta ja Venäjältä tulevien turistien vähenemisen.
Julkaisun mukaan he huomauttivat, että asuintilojen kysyntä on ainoa sektori, joka ei ole kokenut laskua.
Helsingin kaupungin hallinto korosti vastauksessaan, että he harkitsevat työmahdollisuuksien ja asuintilojen lisäämistä keskusta-alueella sekä sitoutuvat vastaanottavaisempaan lähestymistapaan ehdotuksiin rakennusten uudelleenkäytöstä.
Heidän ensisijainen tavoitteensa, he totesivat, on lisätä vierailijoiden virtaa, palvelujen kysyntää ja yleistä dynaamisuutta kaupungin keskustassa.
Ehdotus on esillä Helsingin kaupunginhallituksen tammikuun puolivälin kokouksessa, ja lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.
Kaupungin keskustan vetovoimaa ja energiaa koskevat huolenaiheet ovat olleet pysyviä, ja monet tarkkailijat ovat liittäneet toimistorakennusten vähentyneen käyttöasteen ja korkeammat tyhjät tilat sekä palvelujen vähentyneen tarpeen hybridin ja etätyön työmallien nousuun.
Pormestari Juhana Vartiainen (KOK) on ehdottanut toimistotilojen muuttamisen asuintiloiksi helpottamista, mutta perinteisesti kaupungin suhtautuminen asukasluvun lisäämiseen keskusta-alueella on ollut laimeaa. Painopiste on pääasiassa ollut sen ylläpitämisessä liike-elämän ja palvelujen keskuksena.
Helsingin Sanomien mukaan vaikuttaa siltä, että tässä asenteessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.
Helsingin keskustan liikealue ja sen läheiset alueet edustavat varmasti merkittävää työllisyyskeskittymää. Tiettyjen maantieteellisten rajojen perusteella keskustan alueella on noin 100 000 työpaikkaa verrattuna arvioituun 250 000:een koko kaupungin keskustassa. Viranomaiset ovat viitanneet markkinatutkimuksiin, jotka osoittavat, että toimistotilat keskustassa houkuttelevat edelleen merkittävästi yrityksiä.
Vuodesta 2015 vuoteen 2021 Etelä-Helsinki menetti noin 250 000 neliömetriä toiminnallista lattiatilaa erilaisten muutosten seurauksena. Samaan aikaan lisärakentaminen ja kaavoitusmuutokset ovat johtaneet asumisen ja majoituspalvelujen lisääntymiseen alueella.
Noin 2 500 asukasta asuu pysyvästi yli 40:ssä kaupungin keskustassa muunnetussa rakennuksessa. Viranomaiset huomauttivat, että vaikka nämä asukkaat lisäävät läheisten palvelujen tarvetta, muunnoksista johtuvat työpaikkojen vähenemiset voivat johtaa päinvastaiseen vaikutukseen. Lisäksi uusien asuinrakennusten aloittamista keskustassa on haitannut tilojen puute, jotka ovat välttämättömiä asukkaiden tarvitsemille julkisille palveluille, kuten päiväkodeille ja kouluille.