Helsingin Matkailusäätiön tekemä tutkimus osoittaa, että Helsinki on jäänyt huomattavasti jälkeen alueellisista kilpailijoistaan matkailun kasvussa pandemian jälkeen.
Vuonna 2023 Suomen pääkaupunki kirjasi alle kaksi miljoonaa yöpymistä kansainvälisiltä turisteilta, mikä on vain 78 prosenttia vuoden 2019 kokonaismäärästä. Samaan aikaan kaupungit kuten Kööpenhamina, Hampuri, Oslo ja Tukholma ovat nähneet nopeamman elpymisen kansainvälisten vierailijoiden määrässä, Kööpenhaminan ja Oslon ylittäessä jo ennen pandemiaa vallinneet tasot.
Tutkimus toi myös esiin merkittäviä eroja varojen kohdentamisessa kaupunkien markkinointiin matkailukohteina.
Helsinki Partners, joka on Helsingin kaupungin omistama markkinointiin ja talenttien houkutteluun erikoistunut yhtiö, on osoittanut noin 2,2 miljoonaa euroa 8,4 miljoonan euron vuosibudjetistaan kansainvälisten turistien houkuttelemiseen. Vertailun vuoksi Hampurin, Oslon ja Tukholman matkailumarkkinointiorganisaatioiden budjetit vaihtelevat 5–9 miljoonan euron välillä vuodessa, kun taas Kööpenhaminan budjetti on jopa 36 miljoonaa euroa.
Helsingin Matkailusäätiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Leisti totesi, että erityisesti pandemian jälkeen Suomen pääkaupunki on jäänyt jälkeen kilpailijoistaan.
“Helsinki on jatkuvasti investoinut hotellikapasiteetin laajentamiseen ja muihin matkailuinfrastruktuurin parannuksiin, ja sen ravintolatarjonta on verrattavissa vastaaviin kaupunkeihin. Tutkimus kuitenkin paljastaa, että kaupungin matkailualalla on huomattavaa hyödyntämätöntä potentiaalia,” hän totesi lehdistötiedotteessa, jonka mukaan Helsingin Sanomat raportoi.
Vaikka eri kaupunkien matkailumarkkinoinnin budjetteja ei voida suoraan verrata, säätiö väittää, että lisäinvestoinnit markkinointiin ovat välttämättömiä Helsingin matkailukasvun kiihdyttämiseksi. Tällaisilla investoinneilla voisi olla merkittävä vaikutus talouteen, sillä matkailu tuotti suoraa tuloa 1,2 miljardia euroa ja epäsuoraa tuloa vielä 800 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Suomea pidetään kansainvälisten turistien keskuudessa erinomaisena matkakohteena, korosti Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto (Mara) ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi maanantaina Helsingin Sanomien haastattelussa. Hän mainitsi, että hotellikapasiteetin jatkuva laajentaminen on merkki vahvasta uskosta tulevaan kasvuun, erityisesti ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
“Vain pääkaupunkiseudulla tulee olemaan lähes 7 000 lisähotellihuonetta vuoden 2026 loppuun mennessä verrattuna vuoteen 2018,” hän huomautti.
Lisäksi Helsinki jäi jälkeen kilpailijakaupungeistaan kotimaisten turistien yöpymisten määrässä, kertoo Helsingin Matkailusäätiö. Yöpymisten määrä oli suunnilleen kaksinkertainen Oslossa ja Kööpenhaminassa, kolminkertainen Tukholmassa ja lähes kuusinkertainen Hampurissa.
Lappi kertoi Helsingin Sanomille, että Suomen budjetti kansainväliseen matkailumarkkinointiin on suhteellisen pieni, erityisesti sen jälkeen, kun hallitus päätti leikata kaksi miljoonaa euroa Visit Finlandin budjetista.
Tämän seurauksena budjetti on supistunut kahdeksaan miljoonaan euroon, aiemmasta huipusta 17 miljoonaa euroa vuonna 2010.
Lappi ilmaisi hämmästyksensä budjetin leikkauksesta, erityisesti kun se tapahtuu samanaikaisesti kahden suomalaisen matkailun perustan murenemisen kanssa: Venäjältä tulevien vierailijoiden määrän laskun ja Finnairin kyvyn kuljettaa tehokkaasti aasialaisia matkustajia Venäjän kautta. Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on pakottanut Finnairin radikaalisti uudelleenarvioimaan strategiansa ja pysäyttänyt vierailijoiden virran Kiinasta ja Japanista.
Lappi väitti, että politiikkatoimia tarvitaan tämän kehityksen käsittelemiseksi.
Lappi huomautti, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka on kokenut matkailun laskua Venäjän aggressiivisen sodan vuoksi. Hän arvioi, että jos saapuva matkailu olisi jatkunut samaan tahtiin kuin ennen vuotta 2019, Suomi olisi ansainnut lisää 13,6 miljardia euroa matkailutuloja vuosina 2020–2023.
Matkailutilit paljastavat vielä huolestuttavamman tilanteen, kertoi Helsingin Sanomat raportissaan. Nämä tilinpäätökset osoittavat eron maahan tulevien ulkomaisten vierailijoiden tuottamien tulojen ja paikallisten ulkomaille kuluttaman rahan välillä.
Vuosi toisensa jälkeen Suomen matkailutilit ovat osoittaneet negatiivista saldoa. Maksutaseen alijäämä oli 445 miljoonaa euroa vuonna 2002 ja noin kaksi miljardia euroa vuonna 2022. Viime vuonna alijäämä laajeni merkittävästi 2,85 miljardiin euroon.
“Al deficit kasvoi 850 miljoonaa euroa yhden vuoden aikana. Se on merkittävä summa. Se vaikuttaa myös verotuloihin. Matkailuvienti on kolmanneksi suurin palveluviennin ala,” Lappi totesi.
Hän korosti, että kansainvälisten turistien houkuttelu on kovaa kilpailua heidän kulutuskykynsä vuoksi. Esimerkiksi suomalainen tutkimus osoitti, että ennen koronaviruspandemiaa ravintola- ja majoitussektori tuotti noin 2,9 miljardin euron verotulot.
“Tämä osoittaa sektorin merkittävän vaikutuksen verotuloihin.” Lisäksi suomalaiset majoituspalveluiden tarjoajat ovat kärsineet äskettäin tehdystä hallituksen päätöksestä nostaa näiden palveluiden arvonlisävero 10 prosentista 14 prosenttiin, mikä on toiseksi korkein taso Euroopan talousalueella (ETA), Lappi mainitsi. Tanskassa majoituspalveluiden arvonlisävero on 25 prosenttia.