ALEXANDER STUBB (NCP) on laajentanut etumatkaansa muihin presidenttiehdokkaisiin nähden, tuoreen YLE:lle tehdyn kyselyn mukaan.
Kysely viittaa siihen, että Stubb saisi 31 prosenttia äänistä vaalien ensimmäisessä vaiheessa, mikä on kolmen prosenttiyksikön kasvu aiemmasta kyselystä. Päinvastoin, tuki Pekka Haavistolle (Vihreät) laski kolme prosenttiyksikköä, asettuen 23 prosenttiin.
Olli Rehn (Keskusta), suosituimpien ehdokkaiden joukossa kolmantena, koki kahden prosenttiyksikön laskun suosiossaan, jääden 12 prosenttiin.
Sekä Haavisto että Rehn ovat ehdolla vaalipiirien ehdokasjärjestöjen kautta, vaikka saavatkin tukea omilta poliittisilta puolueiltaan.
Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen kommentoi YLE:lle keskiviikkona, että eroavaisuudet kolmen kärkiehdokkaan välillä näyttävät korostuneen joulukuussa. Hän huomautti, “Kun suuntaus alkaa tietyllä tavalla, on todennäköisempää, että se jatkuu samansuuntaisena kuin että se kääntyisi toiseen suuntaan.”
Merkittäviä kehityksiä on kuitenkin tapahtunut myös muiden ehdokkaiden keskuudessa.
Jussi Halla-aho (PS) nousi neljänneksi suosituimmaksi ehdokkaaksi odotetulla 10 prosentin ääniosuudella, mikä on kahden prosenttiyksikön kasvu verrattuna viimeiseen kyselyyn. Jutta Urpilainen, joka nimettiin virallisesti sosiaalidemokraattien ehdokkaaksi marraskuussa, lähes kaksinkertaisti tukensa neljästä seitsemään prosenttiin.
Tuki Li Anderssonille (LA) laski kahdella pisteellä viiteen prosenttiin. Mika Aaltola, joka on tällä hetkellä tauolla Suomen ulkopoliittisen instituutin johtajan tehtävistä kampanjansa vuoksi, koki terävän viiden prosenttiyksikön laskun suosiossaan neljään prosenttiin.
Pajunen totesi, että Aaltolan suosion lasku heijastaa paitsi hänen kokemattomuuttaan politiikassa, myös puoluetuen puutetta.
“Kun puuttuu yhteys poliittiseen puolueeseen, jää myös ilman tukiverkostoja, näkyvyyttä ja kampanjarakenteita, joita muilla ehdokkailla on,” hän selvensi YLE:lle.
Kyselyssä Halla-aho, Stubb ja Urpilainen kaikki näkivät kannatuksensa kasvavan, erityisesti omien puolueidensa jäseniltä. Stubb kuitenkin houkutteli lisäksi puolueettomia äänestäjiä ja keskustan tukijoita, kun taas Urpilainen sai Haaviston kannattajia puolelleen.
YLE paljasti keskiviikkona myös, että toisen kierroksen äänestyksessä Stubb voittaisi Haaviston 58 prosentin ja 42 prosentin äänierolla.
Jos yksikään ehdokas ei saavuta enemmistöä äänistä ensimmäisellä kierroksella, järjestetään toinen kierros kahden suosituimman ehdokkaan välillä. Tämä mahdollinen toinen kierros saattaa johtaa monia äänestäjiä valitsemaan vähemmän epämiellyttävän vaihtoehdon suosikkiensa sijaan, mikä voi lannistaa joitakin osallistumasta.
Äänestysprosentti vaalipaikoilla saattaa riippua merkittävästi siitä, pääsevätkö yksilöiden suosikkiehdokkaat ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon.
Pajunen huomautti, että tyypillisesti toisen kierroksen äänet jakautuvat oikeisto—vasemmisto-akselin mukaan. Seurauksena Stubb keräisi ääniä ei vain Kansallisen Kokoomuksen tukijoilta, vaan myös niiltä, jotka alun perin äänestivät Halla-ahoa tai Rehniä. Vastaavasti Haavisto saisi tukea ei ainoastaan Vihreän liiton kannattajilta, vaan myös niiltä, jotka tukivat Anderssonia tai Urpilainetta.
Ensimmäinen äänestyskierros alkaa ennakkoäänestyskaudella 17. tammikuuta ja jatkuu 23. tammikuuta asti, huipentuen sunnuntaina 28. tammikuuta. Tarvittaessa toinen äänestyskierros järjestetään 11. helmikuuta.
Tätä kyselyä varten Taloustutkimus otti yhteyttä 2 046 henkilöön 27. marraskuuta ja 7. joulukuuta välisenä aikana. Noin 90 prosenttia eli 1 844 vastaajaa oli halukkaita ja kykeneviä paljastamaan, ketä ehdokasta he äänestäisivät ensimmäisellä kierroksella.
Kyselyn tuloksissa on noin kahden prosenttiyksikön virhemarginaali.