Älymittarit auttavat pienentämään sähkölaskuja Suomessa, mutta vain silloin, kun kotitaloudet todella siirtävät sähkönkäyttöään pois kalliilta tunneilta. Nykyään lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa on etäluettava älymittari, ja dynaaminen hinnoittelu on tehnyt tuntikohtaisista sähköhinnoista näkyvämpiä kuin koskaan. Monet suomalaiset avaavat nykyään sovelluksia tarkistaakseen sähkön hinta nyt ennen kuin päättävät, milloin käyttää kodinkoneita. Lähes 100 prosentin kattavuudella älymittareista on tullut huomaamatta yksi tärkeimmistä tavoista hallita kotitalouksien sähkölaskuja.
Miksi älymittarit ovat tärkeitä
Suomi otti aikaisin käyttöön vaatimukset etäluettaville mittareille. Vuoden 2009 uudistus velvoitti jakeluverkkoyhtiöitä asentamaan älymittarit vähintään 80 prosentille asiakkaista vuoteen 2014 mennessä — tavoite, joka ylitettiin nopeasti. Nykyään lähes jokainen kotitalousmittari lähettää tuntikohtaista kulutusta automaattisesti Fingridin Datahubiin, joka yhdistää käytön dynaamisiin markkinahintoihin.
Ilman älymittareita tuntiveloitteinen laskutus ei yksinkertaisesti olisi mahdollinen
Fingridin insinööri Datahubin roolista tuoreessa teknisessä briiffissä.
Suomi valmistelee tällä hetkellä 15 minuutin taseselvitysjaksot, mikä tekee kulutuksen ja tuntihinnan suhteesta entistä tarkemman. Caruna, Elenia ja Helen Sähköverkko ovat jo aloittaneet mittareiden päivitykset EU-tason vaatimuksia varten.
Miten laskutus toimii
Spot-sähkösopimuksissa jokaisen tunnin hinta määräytyy suoraan Nord Poolin vuorokausimarkkinoilta. Älymittarit tallentavat kotitalouden tarkan tuntikulutuksen, ja sähköyhtiö laskuttaa ne tunnit sen hetkisen markkinahinnan mukaan.
Käytännössä:
- Kodinkoneiden käyttäminen klo 18 talvipakkasilla voi olla kallista.
- Sama toiminta klo 02 voi maksaa vain murto-osan.
Motiva kehottaa säännöllisesti kotitalouksia siirtämään joustavaa kulutusta edullisemmille tunneille.
Spot-hinnoittelu palkitsee ne, jotka seuraavat hintoja — mutta se vaatii myös kurinalaisuutta
Motivan energia-asiantuntija radiossa tänä syksynä.
Kulutuksen seuranta reaaliajassa
Älymittarit antavat myös tarkkaa tietoa kulutustottumuksista. Useimmat suomalaiset energiayhtiöt tarjoavat sovelluksia, jotka näyttävät tuntikulutuksen, kustannusarviot ja seuraavan päivän hinnat. Yhä useampi ajoittaa pesukoneen, saunan, lämminvesivaraajan tai sähköauton latauksen ennustettujen hintapiikkien mukaan.
Ihmiset tarkistivat ennen säätiedot. Nyt he tarkistavat sähköhinnat
energiayhtiön edustaja humoristisesti tuoreessa podcastissa.
Osa kotitalouksista käyttää mittarin HAN-porttia reaaliaikaisiin kulutusnäyttöihin, kun taas monet luottavat Fortumin, Oomin, Väreen tai Vattenfallin sovelluksiin suunnitellessaan päivän käyttöä.
Yhteys kysyntäjoustoon
Koska lähes kaikissa suomalaisissa kodeissa on älymittarit, kysyntäjousto toimii Suomessa tehokkaammin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Talvella 2022–2023 Fingrid pystyi mittaamaan valtakunnallisia kulutuspiikkien leikkauksia, kun kotitaloudet siirsivät käyttöä pois kalleimmilta tunneilta.
Kotitaloudet olivat merkittävässä roolissa huipputehon tasapainottamisessa
työ- ja elinkeinoministeriön virkamies kommentoidessaan talvea 2022.
Tämä arkipäiväinen jousto muuttuu entistä tärkeämmäksi, kun Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla siirrytään 15 minuutin hintajaksoihin.
Kuinka paljon voi säästää
Säästöt riippuvat siitä, miten aktiivisesti kotitalous reagoi hintoihin. Noin 5 000 kWh vuodessa käyttävä kerrostaloasunto voi säästää 50–150 euroa vuodessa siirtämällä joustavaa kulutusta halvoille tunneille. Sähkölämmitteisissä, 15 000–20 000 kWh vuodessa kuluttavissa omakotitaloissa säästö voi olla 150–300 euroa.
Näemme todellisia säästöjä, kun asiakkaat ajoittavat lämmitystä ja latausta — erityisesti talvella
suuren suomalaisen sähköyhtiön analyytikko verkkotilaisuudessa.
Kotitaloudet, jotka käyttävät sähköä enimmäkseen iltahuippujen aikana tai eivät seuraa hintoja, eivät välttämättä hyödy dynaamisesta hinnoittelusta lainkaan.
Älymittarit, sovellukset ja tietosuoja
Älymittareiden data luokitellaan henkilötiedoksi GDPR:n mukaisesti. Fingridin Datahub säätelee pääsyn tarkasti, ja kolmannen osapuolen palvelut voivat käyttää kulutustietoja vain asiakkaan nimenomaisella suostumuksella. Tietosuoja on tärkeä kysymys erityisesti iäkkäiden käyttäjien keskuudessa, joille sovellusten käyttö voi tuntua monimutkaiselta.
Kuluttajaryhmät ovat myös vaatineet selkeämpiä työkaluja, automaattisia turvarajoja ja yksinkertaisempia käyttöliittymiä niille, joille tuntihinnoittelun seuraaminen on haastavaa.
Lähes kaikkialla käytössä Suomessa
Kaikki suuret jakeluverkkoyhtiöt — kuten Caruna, Elenia, Helen Sähköverkko, Vantaan Energia, Tampereen Sähkölaitos, Vaasan Sähköverkko ja lukuisat kunnalliset yhtiöt — toimivat täysin älymittareiden varassa. Myös Fortum, Oomi, Väre, Vattenfall, Nordic Green Energy, KSS Energia ja monet muut käyttävät samaa tuntidataa laskutukseen ja palvelujen kehittämiseen.
Suomi rakensi yhden maailman edistyneimmistä älymittarijärjestelmistä — ja kuluttajat alkavat nyt nähdä sen hyödyt
Energiateollisuus ry:n edustaja alan seminaarissa.