ALLE PUOLET 20-vuotiaista tai sitä vanhemmista suomalaisista täyttävät fyysisen aktiivisuuden suositukset, suomalaisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan.
Torstaina THL ilmoitti, että 46% miehistä ja 38% naisista saavuttaa viikoittaisen ohjeen joko kaksi ja puoli tuntia kohtalaista liikuntaa tai 75 minuuttia intensiivistä liikuntaa, lisäksi lihasvahvistavia ja joustavuusharjoituksia vähintään kaksi kertaa viikossa.
Korkein suuntaviivojen noudattaminen havaittiin 20–39-vuotiaiden miesten keskuudessa, 52 prosenttia, kun taas alhaisin oli ikäihmisillä, joista 31 prosenttia miehiä ja 23 prosenttia naisia.
Kuitenkin kolme neljästä vastaajasta ilmoitti harrastavansa jonkinlaista fyysistä toimintaa vapaa-ajallaan, kuten pyöräilyä, puutarhanhoitoa tai kävelyä.
THL ehdottaa, että näyttöpäätteiden käyttöön käytetty aika vähentää fyysistä aktiivisuutta, huomauttaen, että 45 prosenttia miehistä ja 39 prosenttia naisista ilmoitti viettävänsä vähintään kolme tuntia päivässä näyttöpäätteiden ääressä vapaa-aikanaan.
“Fyysisen aktiivisuuden puute voi johtaa terveysongelmiin ja lisätä terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kustannuksia. On tärkeää varmistaa, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen sekä kansanterveyden että talouden näkökulmasta. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää matalamman sosioekonomisen aseman omaaviin henkilöihin ja ikääntyneisiin,” sanoi Jouni Lahti, johtava tutkija THL:ssä.
THL korosti lisäksi, että sekä riittämätön uni että myöhään valvominen ovat yhä yleisempiä Suomessa.
Kaksikymmentä prosenttia suomalaisista on ilmoittanut, etteivät saa suositeltua 7–9 tunnin unta päivässä. Tutkimus paljastaa, että riittämätön uni on erityisen yleistä 40–54-vuotiaiden keskuudessa, joista alle kolmannes nukkuu alle seitsemän tuntia päivässä.
Suomessa 20 prosenttia molemmista sukupuolista on yökyöpeleitä, ja tämä taipumus saavuttaa huippunsa – lähes 33 prosentissa – 20–39-vuotiaiden ikäryhmässä.
“Myöhään valvominen on usein yhteydessä riittämättömään uneen. Säännöllisen ateriarytmin ylläpitäminen ja fyysisen toiminnan harjoittaminen aamulla tai iltapäivällä voi säännöllistää päivittäistä rutiinia. Tämä ei ainoastaan paranna unen laatua vaan myös vähentää univelkaa, mikä lopulta edistää yleistä terveyttä,” suositteli Timo Partonen, tutkimusprofessori THL:ssä.
Tutkimus osoitti, että vanhemmat ihmiset noudattavat todennäköisemmin ravitsemussuosituksia verrattuna nuorempiin.
Noin puolet 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista ilmoitti syövänsä kalaa kaksi tai kolme kertaa viikossa, mutta tämä osuus laskee 24 prosenttiin 20–39-vuotiaiden miesten keskuudessa ja 17 prosenttiin samanikäisistä naisista. Vanhemmat ihmiset myös syövät todennäköisemmin täysjyvätuotteita kuin nuoremmat, 65 prosenttia yli 65-vuotiaista miehistä ja 72 prosenttia naisista sanoivat käyttävänsä tällaisia tuotteita vähintään päivittäin. Sen sijaan 20–39-vuotiaiden keskuudessa vastaava osuus oli 36 prosenttia miehillä ja 51 prosenttia naisilla.
Niina Kaartinen, johtava tutkija THL:ssä, korosti, että julkisen terveyden edistämisen strategioiden tulisi keskittyä tutkimuksessa korostettuihin kolmeen keskeiseen elämäntapa-alueeseen: ruokavalioon, uneen ja liikuntaan.
‘Kolmikko muodostuu fyysisestä aktiivisuudesta, unesta ja ruokavaliosta: minkä tahansa näistä osa-alueiden parantaminen vaikuttaa positiivisesti kahteen muuhun,’ hän huomautti. 61 000:sta satunnaisesti ympäri Suomea valitusta yli 20-vuotiaasta henkilöstä, jotka osallistuivat kyselyn kyselyosioon, lähes puolet, noin 28 000, täytti kyselylomakkeen vuoden 2022 jälkipuoliskolta vuoden 2023 alkupuolelle.