Työttömien ulkomaalaisten määrä Suomessa on noussut ennennäkemättömän korkeaksi, kertoo Helsingin Sanomat.
Tiistaina Talous- ja työministeriö julkaisi tuoreimman työmarkkinakatsauksensa, joka osoitti työttömien ulkomaalaisten määrän laskeneen historiallisesta huipusta 44 000:sta joulukuussa 42 400:aan tammikuussa. Tämä luku on viidenneksi korkein koskaan ja korkein tammikuussa.
Helsingin Sanomat korosti, että rekisteröityneiden työttömien työnhakijoiden määrä on merkittävästi noussut 2020-luvulla. Alun perin tammikuussa 2020 kirjattu luku 25 400 nousi huomattavasti koronaviruspandemian alkaessa – kasvaen 30 600:sta maaliskuussa 2020 noin 40 000:een huhtikuussa 2020 – ja näyttää vakiintuneen korkeammalle tasolle.
Suomen työllisyystilanne heikkeni väliaikaisesti pandemian vaikutuksesta.
Esimerkiksi huhtikuusta toukokuuhun 2020 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta nousi 16,5 prosenttiin. Vaikka ulkomaalaisten osuus oli alle 10 prosenttia kokonaismäärästä toukokuussa 2020, heidän osuutensa on kasvanut pandemian jälkeisellä aikakaudella, saavuttaen huippunsa 15,3 prosentissa heinäkuussa 2023 ennen laskuaan 14,6 prosenttiin tammikuussa 2024.
Lisäksi yleinen tilanne on huonontunut, ja työttömien työnhakijoiden nykyinen osuus muodostaa nyt suurimman osan työvoimasta heinäkuun 2021 jälkeen.
Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla on herättänyt viime aikoina huomattavaa keskustelua. Joulukuussa Tilastokeskuksen vanhempi tutkija Hanna Sutela ehdotti blogikirjoituksessa, että maahanmuuttajat ovat heikommassa asemassa työmarkkinoilla verrattuna maassa syntyneisiin, korostaen heidän suurempaa todennäköisyyttään työskennellä määräaikaisissa tai osa-aikaisissa tehtävissä, työvoimatoimiston kautta tai alustataloudessa.
“Ulkomaalaiset ovat merkittävästi todennäköisempiä työskentelemään alustaperusteisissa tehtävissä verrattuna suomalaisiin. Erityisesti alustaperusteiset taksipalvelut ja kuriiripalvelut nojaavat suurelta osin ulkomaiseen työvoimaan,” hän huomautti.
Hän huomautti lisäksi, että osuus maahanmuuttajista, jotka ovat kokoaikaisessa, jatkuvassa työssä – tunnetaan myös vakituisena työsuhteena – on lähes 10 prosenttiyksikköä pienempi verrattuna maassa syntyneisiin. Hän mainitsi myös, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt päätyvät useammin epätyypillisiin työsuhteisiin vaihtoehtoisten työmahdollisuuksien puutteen vuoksi verrattuna yleiseen väestöön.
Sutelan mukaan maahanmuuttajataustaiset henkilöt eivät usein kykene hyödyntämään täysimääräisesti kykyjään maan talouden tukemiseksi.
Hän lisäsi vielä, “Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden taidot ja työpanos jäävät usein hyödyntämättä, ei ainoastaan asiantuntemuksen osalta vaan myös heidän panoksensa työvoimaan verrattuna suomalaiseen väestöön.”
Quivine Ndomo, tutkija, joka on äskettäin saanut valmiiksi väitöskirjansa Jyväskylän yliopistossa, kertoi Helsingin Sanomille aiemmin tässä kuussa, että maahanmuuttajat ovat yhä enemmän joutumassa uuden alempaan luokkaan Suomessa. Hänen mukaansa maahanmuuttajat tyypillisesti päätyvät tehtäviin, jotka ovat joko määräaikaisia tai tilapäisiä, mikä tarkoittaa, että heillä ei ole oikeutta maksettuihin lomiin tai työnantajan tarjoamiin etuihin.
“Niin kauan kuin olet terve ja kykenevä, voit ottaa niin monta vuoroa kuin haluat ja tienata hyvin. Mutta jos sairastut, olet omillasi,” hän kertoi julkaisulle.
Talous- ja työministeriö (TEM) ilmoitti tiistaina, että työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä oli tammikuun lopussa 291 100, mikä osoittaa laskua 6 500:lla joulukuusta 2023 mutta nousua 33 100:lla verrattuna tammikuuhun 2023.
Elina Pylkkänen, valtiosihteeri Talous- ja työministeriössä (TEM), vihjasi YLElle, että parannus voi olla lähellä, viitaten laskevan inflaation vaikutukseen ja odotuksiin korkojen leikkauksista kuluttajien menoihin ja yritysinvestointeihin.
“Joulukuun ja tammikuun tiedot osoittavat, että tilanne on kääntymässä parempaan, ja työvoiman kysyntä alkaa kasvaa verrattuna viime vuoden loppuun,” hän kommentoi tiistaina.
“Vaikuttaa siltä, että viime vuonna lykätyt investoinnit saatetaan toteuttaa tänä vuonna.”
Pylkkänen varoitti myös, että noususuhdanne ei välttämättä näy tilastoissa ennen kesää. “Uskon, että vauhti tulee kuluttajien kasvavasta luottamuksesta omaan talouteensa ja Suomen talouden laajentumiseen, mikä johtaa suurempaan halukkuuteen kuluttaa.”
Hän perusteli, että työttömien työnhakijoiden vuosittainen lisääntyminen johtuu pääasiassa rakennusalan haasteista.
“On selvää, että työttömyys on lisääntynyt erityisesti miesten keskuudessa, ei niinkään naisten. Naisten työllisyystilanne on tällä hetkellä parempi kuin miesten. Tämä osoittaa selvästi, mitkä alat kohtaavat vaikeuksia.”
Kaikki taloustieteilijät eivät jaa tätä positiivista näkemystä.
Timo Vesala, pääekonomisti Kuntarahoituksessa, kertoi kansalliselle yleisradioyhtiölle, että työllisyystilanteen heikkeneminen on linjassa viime vuosina havaittujen taloudellisten haasteiden kanssa. “Työllisyysluvut eivät ole osoittaneet parannusta, eikä niiden odoteta paranevan lähiaikoina, ja määräaikaisten lomautusten määrä on huomattavasti korkeampi kuin aiemmin,” hän totesi. “Vain muutaman kuukauden tiedon perusteella on vaikea julistaa, että talous olisi kääntymässä nousuun. Tässä mielessä suhtautuisin varovaisemmin enkä ennustaisi talouden kääntyvän paremmaksi vuoden alkupuolella – se on todennäköisempää vuoden lopulla.”