11.9 C
Helsinki
Friday, May 10, 2024

Veikkaus keskittää toto-pelien painopistettä Suomeen

Veikkaus on ilmoittanut päätöksestään keskittää toto-pelien tarjontaa...

Tunnistautumispakko 2024: Ässä-arpa ei ole enää entisensä

Veikkauksen raaputusarvat ovat lähes kaikille suomalaisille hyvin...

Kuinka saada Fortnite Macille

Hei kaikki Fortnite-fanit! Tiedämme kaikki, että Fortnite...

Suomen suorituskyky Pisa-arvioinneissa heikkenee jatkuvasti, herättäen huolta

UutisetSuomen suorituskyky Pisa-arvioinneissa heikkenee jatkuvasti, herättäen huolta

Suomalaisten opiskelijoiden suorituskyky PISA-arvioinneissa on laskenut keskeisillä alueilla, kuten tieteessä, lukemisessa ja matematiikassa.

Tiistaina Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti huomattavasta laskusta 15-vuotiaiden suomalaisten opiskelijoiden keskimääräisessä pisteessä matemaattisessa lukutaidossa, joka oli viimeisimmän arvioinnin pääalue. Heidän keskiarvonsa laski 23 pistettä vuodesta 2018, saavuttaen 484 pistettä, mikä on silti 12 pistettä OECD:n keskiarvon yläpuolella.

Suomi ei ollut ainutlaatuinen kohdatessaan tätä trendiä: matematiikan keskiarvopisteet laskivat 41 maassa, mukaan lukien 35 taloudellisen ryhmän jäsenmaassa. OECD-maista ainoastaan Japani ja Etelä-Korea osoittivat parannusta matemaattisessa lukutaidossa. OECD-jäsenmaiden keskiarvo laski 17 pistettä vuodesta 2018, mikä on paljon suurempi lasku verrattuna aiemmin merkittävimpään laskuun 4 pistettä.

Matemaattisessa lukutaidossa Kanadan, Viron, Irlannin, Sveitsin ja Alankomaiden opiskelijat suoriutuivat paremmin kuin heidän suomalaiset vertaisensa.

Vuodesta 2006, jolloin suomalaiset opiskelijat saavuttivat matematiikassa keskimäärin 548 pistettä, 15-vuotiaiden matemaattiset taidot ovat jatkuvasti heikentyneet Suomessa.

Tämä suuntaus on havaittavissa ei ainoastaan keskiarvopisteissä vaan myös oppilaiden jakautumisessa suorituskyvyn kirjossa: osuus matemaattisesti heikosti suoriutuvista oppilaista on noussut 7 prosentista 2000-luvun alussa 25 prosenttiin vuonna 2022, kun taas erinomaisesti suoriutuvien osuus on laskenut.

Vuonna 2022 suomalaiset tytöt saavuttivat matematiikassa keskimäärin 487 pistettä ja pojat 482 pistettä, mikä osoittaa 24 ja 23 pisteen laskua vastaavasti edelliseen arviointiin verrattuna. Vuodesta 2012 lähtien tytöt Suomessa ovat johdonmukaisesti pärjänneet paremmin matematiikassa kuin pojat.

Samoin lukutaito on heikentynyt useissa Pisa-tutkimuksissa arvioiduissa maissa.

Suomalaiset 15-vuotiaat kokivat 30 pisteen laskun keskimääräisessä lukutaidon pisteessään verrattuna edelliseen arviointiin, pisteet laskivat 490:een, mikä on yhä 14 pistettä OECD:n keskiarvon yläpuolella. Kun suomalaisten tyttöjen keskimääräinen lukutaidon pisteet laskivat 33 pistettä 513:een ja poikien 27 pistettä 468:aan, historiallisesti merkittävä sukupuolten välinen ero lukutaidossa kaventui 52 pisteestä 45 pisteeseen.

Vaikka luonnontieteellisen lukutaidon keskimääräinen pisteet laskivat 11 pistettä 511:een, Suomi jatkaa suorittamista keskiarvoa paremmin taloudellisessa ryhmässä.

Huolimatta yleisestä oppimistulosten laskusta OECD:n alueella, Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuvannut kokonaistilanteen “erittäin huolestuttavaksi.”

Raportti toi myös esiin, että vaikka sekä maahanmuuttajataustaisten että kantaväestön oppilaiden suorituskyky on laskenut kaikissa kolmessa pääaineessa, lasku on ollut jyrkempi kantaväestön oppilailla matematiikassa ja luonnontieteissä, mikä on kaventanut suorituskykykuilua näiden kahden oppilasryhmän välillä.

Eräs huomionarvoinen positiivinen seikka viimeaikaisista tuloksista on, että Suomen oppilaat kokivat vähemmän ahdistusta matematiikkaa kohtaan verrattuna muiden OECD-maiden oppilaisiin.

Ahdistuksen aste linkittyi oppilaiden käsityksiin siitä, kuinka paljon tukea he saivat opettajiltaan matematiikan tunneilla. Suomessa 78 prosenttia oppilaista koki, että opettajat tarjosivat lisäapua tarvittaessa, ja 59 prosenttia uskoi, että opettajat olivat innokkaita edistämään kaikkien oppilaiden oppimista.

Sen sijaan kurinpidollisessa ilmapiirissä Suomi jäi OECD:n keskiarvon alapuolelle. Suomalaisoppilaiden merkittävä huolenaihe oli digitaalisten laitteiden aiheuttama häiriö, 41 prosenttia ilmoitti, että nämä laitteet häiritsivät heitä useimmissa tai kaikissa matematiikan tunneilla.

Pisan arviointi viivästyi vuodella koronaviruspandemian vuoksi.

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) huomautti, että pandemian vaikutus opetusmenetelmiin sekä nuorten motivaatioon ja hyvinvointiin vaikuttivat väistämättä maailmanlaajuisen arvioinnin tuloksiin.

“Suomen Pisa-tulosten laskusuunta on jatkunut. Huomattavaa on taitojen merkittävä heikkeneminen, minkä vuoksi tuloksiin on suhtauduttava vakavasti,” hän totesi lehdistötilaisuudessa Helsingissä tiistaina. “Arviointitulokset eivät tarjoa tyhjentävää vastausta siihen, kuinka paljon oppimistulosten heikkeneminen johtuu pandemiasta ja kuinka paljon muista tekijöistä.”

Hän lisäsi, “Näyttää siltä, että oppilaiden asenteet ovat pääosin muuttuneet positiivisempaan suuntaan, mutta tämä ei ole heijastunut taitojen tasossa,” korostaen matematiikkaan liittyvän ahdistuksen vähenemistä ja yleisesti positiivisia kokemuksia opetuksesta pandemian aikana. “Oppilaiden väliset suorituskykyerot ovat kasvaneet, ja kotiympäristön vaikutus oppimistuloksiin on muuttunut entistä merkittävämmäksi. Tytöt jatkavat poikien ylittämistä suorituskyvyssä, ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden taidot ovat heikommat verrattuna muihin oppilaisiin.”

“Toimenpiteitä tarvitaan.”

Koulutustulosten laskusuunnan kääntämiseksi Suomen hallitus aikoo sijoittaa 200 miljoonaa euroa peruskoulutukseen vaalikauden loppuun mennessä. Tämä sisältää oppimista tukevien palveluiden uudistamisen sekä matematiikan ja äidinkielen opetuksen vahvistamisen.

Hän korosti, että 1. elokuuta 2025 alkaen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat saavat viikoittain kaksi lisätuntia kirjallisuuden ja äidinkielen opetusta, ja kolmannesta kuudenteen luokkaan kuuluvat oppilaat saavat viikoittain yhden lisätunnin matematiikan opetusta.

Edellinen hallitus päätti perustaa pysyvän rahoitusjärjestelmän, joka on suunnattu kouluille ja päiväkodeille sosioekonomisesti haastavilla alueilla.

Henriksson totesi, “Kunnat saavat vuosittain yhteensä 50 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus on tarkoitettu kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti haasteellisilla alueilla. Varat on tarkoitettu koulutustulosten erojen tasoittamiseen.”

Arto K. Ahonen, Suomen Pisan tutkimusjohtaja, kuvasi suomalaisten oppilaiden tuloksia viimeisimmässä arvioinnissa historiallisen heikoksi.

“Jos vertaamme naapurimaihimme, kuten Viroon, he ovat onnistuneet paremmin säilyttämään oppilaiden taidot. On luonnollista, että oppimistulokset ovat heikentyneet monissa maissa koronaviruspandemian vuoksi. Kuitenkin Suomessa lasku oli merkittävämpi kuin mitä olimme odottaneet,” hän myönsi.

Jyväskylän yliopiston tutkijana Ahonen uskoo, että koulutuksellisen suorituskyvyn laskuun ei voida osoittaa vain yhtä syytä.

“Syyt eivät ole pelkästään kouluissa; myös yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet. Tarkasteltaessa kahta viimeisintä arviointia, vuosilta 2018 ja 2022, on selvää, ettei yksittäinen tekijä täysin selitä tulosten eroja.”

Suomi erottuu siinä, hän huomautti, että koulutukselliset saavutukset ovat laskeneet kaikilla taitotasoilla, heikoimmin suoriutuvista parhaiten suoriutuviin oppilaisiin.

Lisäksi Ahonen korosti perusopetuksen oppimistulosten laskun pitkäaikaisia seurauksia, jotka vaikuttavat nuoriin ihmisiin ja yhteiskuntaan kokonaisuutena. Hän totesi, “Esimerkiksi toisen asteen koulutuksessa on jo huoli siitä, etteivät nuoret omaa tarvittavia taitoja selviytyäkseen opinnoistaan. Tämä ongelma jatkuu korkea-asteen koulutukseen ja siitä työelämään. Peruskoulu on paikka, jossa perusta rakennetaan; sinne investoinnit tulisi kohdistaa.”

Tutustu muuhun sisältöömme

Tutustu muihin tunnisteisiin:

Suosituimmat artikkelit