Suomi kokee merkittävän nousun maahanmuutossa, joka on suurelta osin työnhakijoiden ja opiskelijoiden perheineen maahan muuton ansiota. Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomi ei ole kokenut kansainvälisen suojelun hakemusten määrän kasvua. Tämä tieto korostuu Suomen Maahanmuuttoviraston uusimmassa “Maahanmuutto Suomeen” -raportissa.
Raportin mukaan vuoden 2023 alussa Suomi sai yhteensä 7,343 työperusteista ensimmäistä oleskelulupahakemusta, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laskua voidaan selittää Venäjän vuonna 2022 tekemällä Ukrainan invaasiolla, jolla oli merkittävä vaikutus hakemusten määrään. Konflikti johti kausityölupahakemusten määrän dramaattiseen laskuun. Kuitenkin vuonna 2023 Venäjän kansalaisten hakemusten määrä on vakautunut edellisenä vuonna nähtyjen ennätysmäärien jälkeen.
Suurin osa työperusteisista oleskelulupahakemuksista tulee työssäkäyviltä henkilöiltä, joista sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työtä hakevien suotuisat päätökset ovat merkittävästi lisääntyneet. Tämän kasvun vaikuttaa sairaanhoitajapula ja yritysten lisääntyneet kansainväliset rekrytointiponnistelut.
Merkittävä nousu ensimmäisten opiskelijan oleskelulupien myöntämisessä merkitsee toista huomionarvoista trendiä. Suomen koulutusjärjestelmä houkuttelee yhä enemmän huomiota, ja muutokset opiskelijan oleskelulupia koskevassa lainsäädännössä ovat entisestään stimuloineet ulkomaalaisten opiskelijoiden tulovirtaa. Raportti paljastaa, että hakemusten määrä on jatkuvasti kasvanut, koska oleskelulupia myönnetään nyt koko tutkinto-ohjelman keston ajaksi ja ne tarjoavat laajennetut työoikeudet. Tammikuusta toukokuuhun 2023 suurin osa opiskelijan oleskelulupahakemuksista koski tutkintosuuntautunutta opiskelua. Suurin osa näistä hakemuksista tänä aikana tuli Kiinasta, Sri Lankasta, Bangladeshista, Intiasta ja Pakistanista.
Vaikka Eurooppa kamppailee kansainvälisen suojelun hakemusten kasvun kanssa, Suomi ei ole kokenut vastaavaa trendiä. Vuonna 2022 Euroopan unioni kirjasi yli 950 000 turvapaikkahakemusta, mikä on eniten vuoden 2016 jälkeen. Kuitenkin toukokuun 2023 loppuun mennessä Suomi oli rekisteröinyt vain 1 310 ensimmäistä turvapaikkahakemusta. Suurin osa turvapaikanhakijoista tuli Somaliasta, Venäjältä, Afganistanista, Turkista ja Iranista. Vaikka luvut ovat suhteellisen vaatimattomia, Suomi tunnustaa monien lähtömaiden, kuten Somalian ja Afganistanin, epävakaan tilanteen ja on valmistautunut mahdollisiin tuleviin kasvuihin.
Raportissa mainitaan lisäksi väheneminen tilapäistä suojelua hakevien ukrainalaisten pakolaisten hakemuksissa, jotka pakenevat sotaa. Toukokuuhun mennessä tilapäistä suojelua oli haettu yhteensä 8,722 hakemuksella. Vaikka tällaisten hakemusten määrä on pysynyt maltillisena, odotetaan sodasta johtuvan muuttoliikkeen jatkuvan vuosina 2023 ja 2024.
Tarjotakseen arvokasta tietoa nykyisistä maahanmuuttotrendeistä, Suomen Maahanmuuttovirasto on julkaissut ensimmäisen raporttinsa maahanmuutosta Suomeen tälle vuodelle. Raportin tavoitteena on lisätä tietoisuutta maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä ja toimia resurssina tietoja käyttäville henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita Suomen maahanmuutosta. Jatkossa Suomen Maahanmuuttovirasto aikoo tarjota useammin ja ajantasaisemmin tietoa Suomeen muuttamisesta selkokielellä, vastaten tietojen käyttäjien tarpeisiin.
“Maahanmuutto Suomeen” -raportti on Suomen Maahanmuuttoviraston uraauurtava aloite, jonka tarkoituksena on esitellä viraston toimintoja ja muutoksia mielenkiintoisella ja visuaalisesti houkuttelevalla tavalla. Julkaisu on viraston asiantuntijoiden luoma, ja tulevissa painoksissa otetaan huomioon käyttäjäpalautteet ja pyynnöt sekä raportin muodon että sisällön suhteen. Tavoitteena on vastata tietojen käyttäjien tarpeisiin ja julkaista raportti säännöllisesti. Kaiken kaikkiaan Suomen korkeat maahanmuuttajien määrät, joita työmahdollisuudet ja yhä houkuttelevampi koulutusjärjestelmä kiihdyttävät, osoittavat maan kasvavaa vetovoimaa kansainvälisten muuttajien keskuudessa. Suomen Maahanmuuttoviraston raportti on arvokas resurssi Suomen maahanmuuton dynamiikan ymmärtämiseksi ja toimenpiteiden tunnistamiseksi, joita maa on toteuttanut tämän kehittyvän ilmiön käsittelemiseksi.