Vaikka Suomi kamppailee Euroopan unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, Suomen ilmastosta ja ympäristöstä vastaava ministeri Kai Mykkänen kannattaa EU:n ilmastotavoitteiden merkittävää korottamista seuraavalle vuosikymmenelle.
Helsingin Sanomien haastattelussa Brysselissä Mykkänen esitti alustavan näkemyksensä, jonka mukaan EU:n tulisi pyrkiä vähentämään päästöjään 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Tämä kunnianhimoinen tavoite on linjassa Euroopan komission pyrkimysten kanssa muotoilla seuraavan vuosikymmenen ilmastotavoitteita, joiden odotetaan vaativan päästövähennystoimien nopeuttamista. Euroopan ilmastonmuutoksen tieteellinen neuvosto on ehdottanut 90–95 prosentin vähennystavoitetta, jota tukee myös ilmastosta vastaava eurooppalainen komissaari Wopke Hoekstra.
EU:n nykyinen tavoite on vähentää päästöjä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Mykkänen korosti EU:n ilmastopolitiikan uudistamisen tarvetta, jotta voidaan edistää kustannustehokkaiden vähennystoimien käyttöönottoa jäsenmaissa. Hän kritisoi nykyistä tavoitteiden jakautumista jäsenmaiden kesken, mainiten esimerkkinä Suomen ja Ruotsin 50 prosentin vähennystavoitteet verrattuna muihin, joilla on vain 10 prosentin tavoitteet.
EU, joka koostuu 27 maasta, pohtii lisätoimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kun monet jäsenmaat kamppailevat saavuttaakseen nykyisen 55 prosentin tavoitteen. Euroopan komission äskettäin tekemä 21 jäsenvaltion ilmasto- ja energiasuunnitelmien arviointi osoittaa, että tarvitaan lisätoimia. Erityisesti Suomen suunnitelma todettiin riittämättömäksi, sillä siinä ei esitetä, miten maan on tarkoitus puolittaa päästöt maatalouden, lämmityksen ja liikenteen aloilla.
Suurin haaste Suomelle on metsien hiilinielujen väheneminen, mikä pahentaa maan jälkeenjääneisyyttä EU:n laajuisissa tavoitteissa hiilinielujen kasvattamiseksi. Euroopan komissio on pyytänyt Suomelta yksityiskohtaista suunnitelmaa maankäytön sektorin hiilinielujen vahvistamiseksi ensi kesään mennessä. Mykkänen myönsi hallituksen vastuun toteuttaa uusia toimenpiteitä näiden nielujen vahvistamiseksi tulevassa energia- ja ilmastostrategiassa.
Tilastokeskuksen äskettäin julkaisemat alustavat tiedot osoittavat maankäytön sektorin päästöjen jatkuvan nousun, ylittäen hiilinielut. Mykkänen vähätteli tämän kehityksen vaikutusta hallituksen laskelmiin, mutta korosti olennaista ongelmaa ylläpitää merkittäviä hiilinieluja.
Haasteista huolimatta Mykkänen on optimistinen, todeten maan kokonaispäästöjen laskeneen kolme prosenttia viime vuonna ja liikenteen päästöjen vähentyneen. Hän pitää näitä kehityksiä myönteisinä ja uskoo, etteivät ne vaaranna Suomen tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.