Pääministeri Petteri Orpon (KOK) johtama hallitus on ilmoittanut päätöksestään sulkea kaikki rajanylityspaikat Suomen ja Venäjän välisellä rajalla torstaista 30. marraskuuta alkaen.
Päätös tarkoittaa, että turvapaikkahakemuksia voidaan jättää vain satamissa ja lentokentillä, mutta myös se, että rajanylityspaikoilla ei sallita minkäänlaista matkustajaliikennettä, muistutti sisäministeri Mari Rantanen (PS) tiistaina lehdistötilaisuudessa. “Minkäänlainen liikkuminen rajan yli ei ole mahdollista näillä rajatarkastusasemilla”, hän totesi.
Päätös on voimassa 13. joulukuuta saakka. Päätöksen voimassaolon päättymispäivä merkitsee kaikkien rajanylityspaikkojen uudelleenavaamista rajalla, ellei hallitus myöhemmin tee päätöstä rajaliikenteestä.
Päätös ei koske Suomen ja Venäjän välistä rautatieliikennettä.
Raja-Jooseppi, rajanylityspaikka Inarissa, Suomen Lapissa, on ollut ainoa rajanylityspaikka itärajalla, joka on ollut avoinna matkustajille ja turvapaikanhakijoille perjantaista 24. marraskuuta lähtien.
Rantanen perusteli päätöstä sulkea kaikki rajanylityspaikat tarpeellisena nykytilanteessa Venäjän hybridivaikuttamiskampanjan torjumiseksi. Venäjän viranomaisten on kerrottu auttaneen tarvittavat matkustusasiakirjat vailla olevia ihmisiä pääsemään rajalle ja joissakin tapauksissa sulkeneen rajaportit heidän ohjattuaan heidät rajavyöhykkeelle.
Orpo perusteli tiistaina päätöstä samalla tavalla, väittäen, että turvapaikanhakijoita yhä käytetään aseena osana Venäjän Suomeen kohdistuvaa hybridikampanjaa. “Emme hyväksy sitä”, hän julisti.
Päätös sulkea ainoa rajanylityspaikka rajalla turvapaikanhakijoille, hän lisäsi, tehtiin ei rajaliikenteen määrän vuoksi vaan kokonaistilanteen ymmärtämisen vuoksi. Helsingin Sanomat huomautti raportissaan, että turvapaikanhakijoiden virta itärajalle on viime päivinä hidastunut huomattavasti, maanantaina saapui vain muutamia ja tiistaina ei ketään.
Suomen hallitus pyrki sulkemaan koko rajan myös viime viikolla, mutta ehdotus kumottiin oikeuskanslerin toimesta kansainvälisen suojelun oikeuteen liittyvien huolien vuoksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra (PS) ilmaisi pettymyksensä päätökseen sunnuntaina blogikirjoituksessa, vaatien, että hallituksen on tehtävä poliittinen päätös sulkemisesta, vaikka oikeuskansleri ei tunnistaisikaan kansallisen turvallisuuden tarpeita.
“Ministerien ei pitäisi arvioida oman oikeudellisen arvioijansa toimintaa”, Orpoa siteerattiin maanantaina Helsingin Sanomissa Purran purkauksesta.
Eilen tehty päätös on tarkistettu oikeuskanslerin toimesta, joka totesi, ettei päätöksen esittämiselle täysistunnossa ole oikeudellisia esteitä.
Hallitus perustelee päätöstään sillä, että sulkeminen ei riko kansainvälisen suojelun oikeutta, koska oikeus tulisi suojata tarjoamalla “mahdollisille hakijoille tietoa lähimmästä paikasta, jossa he voivat jättää hakemuksensa”, päätökseen liitetyn muistion mukaan Helsingin Sanomien mukaan.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Tuomas Ojanen sanoi eilen Helsingin Sanomille, että päätös on poikkeuksellisen voimakas.
“Hallituksen velvollisuus perustella sen välttämättömyys ja suhteellisuus korostuu, koska turvapaikka on perus- ja ihmisoikeus. Tätä on mahdotonta kommentoida, koska välttämättömyys ja suhteellisuus perustellaan osittain salaisessa muistiossa”, hän huomautti.
“Jos tämä oikeus on uhattuna, on olemassa riski rikkoa palautuskiellon ja joukkokarkotuksen kiellon periaatetta, jotka ovat ehdottomia kaikissa olosuhteissa.”
Vaikka hallitus on päättänyt sulkea koko itärajan, se toteaa muistiossa, että tulisi pyrkiä tunnistamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten lapset, vammaiset, vanhukset, raskaana olevat naiset ja ihmiskaupan uhrit, ja kuljettaa heidät siirtolaiskeskukseen.
Hallitus myönsi myös jännitteen päätöksen ja EU-lainsäädännön välillä.
“Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö ei aseta käytäntöä valtion vaikutuksen kaltaisissa olosuhteissa, kuten käsiteltävänä olevassa, jäsenvaltion oikeuksien poikkeusten hyväksymisen osalta menettelydirektiivin mukaan”, se analysoi, väittäen kuitenkin, että se aikoo asettaa rajoitukset voidaan pitää “perusteltuina ja ainakin tehokkaina ja käytännöllisesti hyväksyttävinä”.