Jussi Saramo, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän johtaja, odottaa asianmukaista parlamentaarista menettelyä torstaina julkistetulle puolustusyhteistyösopimukselle (DCA) Suomen ja Yhdysvaltojen välillä.
Torstaina Saramo ilmaisi Helsingin Sanomille, että sopimuksen tarkastelu juristien kanssa on tarpeen esimerkiksi sen selvittämiseksi, missä olosuhteissa Suomi saa takaisin toimivallan tapauksissa, joissa Yhdysvaltojen sotilas on syyllistynyt rikokseen Suomessa.
Suomi on periaatteessa suostunut luovuttamaan toimivallan tilanteissa, joissa molemmilla mailla on toimivalta, mutta sillä on oikeus pyytää toimivallan palauttamista erityisen tärkeissä rikostapauksissa.
Lisäksi Saramo katsoo, että sopimukseen olisi pitänyt sisältyä kohta ydinaseiden väliaikaisesta varastoinnista Suomessa, samankaltaisesti kuin Norjan ja Yhdysvaltojen välisessä sopimuksessa. Sen sijaan Suomen ja Yhdysvaltojen sopimuksessa mainitaan tarve kunnioittaa sekä kansallista lainsäädäntöä että kansainvälisiä velvoitteita, joista jälkimmäinen kieltää ydintarvikkeiden tuonnin.
“Tämä liittyy nimenomaan siihen, että luovutamme osan suvereniteetistamme tietyillä alueilla”, hän väitti. “Tiedämme, että eduskunnassa on ryhmiä, jotka olisivat valmiita sijoittamaan ydinaseita Suomeen.”
Hän uskoo, että ellei ydinenergialakia muuteta, sopimus ei tuo muutoksia ydinaseisiin liittyen.
Suomen hallitus on arvioinut, että tämä kahdenvälinen sopimus vahvistaa sekä maan turvallisuutta että puolustuskykyjä. Kyseessä on perustavaa laatua oleva sopimus, jonka tarkoituksena on helpottaa Yhdysvaltojen joukkojen sujuvaa toimintaa Suomessa: esimerkiksi heidän ei tarvitse esittää passia maahan tullessaan ja heillä on pääsy 15 sotilasalueelle maassa.
Saramo korosti, että painopisteen ei pitäisi olla sotilasalueiden määrässä, vaan siinä, millaisia toimintoja alueilla suoritetaan.
Hän painotti sanomalehdelle, ‘On ehdottoman tärkeää, että tiedämme, mitä Suomessa tapahtuu, varmistaen, ettei mikään ole haitallista etujemme kannalta.’ Hän lisäsi, että sopimuksen on parannettava, ei heikennettävä turvallisuutta tavalla, joka ei kiihdytä jännitteitä rajojemme sisällä.
Hän varoitti myös naiivia suhtautumista sopimukseen sen yhteistyöluonteen vuoksi. ‘Toivon ja vedon muihin osapuoliin, etteivät he käsittele tätä asiana, joka ratkaistaan nopeasti ja unohdetaan,’ hän totesi.
Ulkoministeri Elina Valtonen (Kokoomus) arvioi torstaina, että sopimuksen helpottava vaikutus on hyödyllinen rauhan aikana, mutta ehdottoman välttämätön kriisiaikoina. Puolustusministeri Antti Häkkänen (Kokoomus) uskoo, että sopimus yhdessä Naton jäsenyyden kanssa luo niin vahvan pelotteen, että kukaan ei uskalla ‘painostaa tai horjuttaa’ Suomea.
Hän ilmaisi näkemyksensä, että ‘Jos naapuri […] tietää, että meillä on tällaisia suunnitelmia valmiina, esimerkiksi etukäteisvarastointia ja muuta, pelote on melko vahva edes yrittämiseen.’
Vasemmistoliitto on lähes ainoa puolue, joka on ilmaissut joitakin huolia sopimuksesta, jonka virkamiehet saivat valmiiksi aiemmin tänä vuonna yli vuoden kestäneen prosessin jälkeen. Saramo kertoi torstaina Helsingin Sanomille, että puolueen eduskuntaryhmä ei ole vielä keskustellut sopimuksesta, saati sitten saavuttanut yhtenäistä kantaa.
Hän sanoi, ‘Vaadimme, että tästä keskustellaan perusteellisesti eduskunnassa ennen kuin muodostamme kantamme.’
Suomen ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen allekirjoittaminen on suunniteltu tapahtuvaksi Valtonenin tapaamisen yhteydessä Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin kanssa Washington DC:ssä maanantaina 18. joulukuuta. Suomen hallituksen ehdotus sopimuksen hyväksymisestä esitetään eduskunnalle keskusteltavaksi kommentointiajan jälkeen.