Suomen valtiovarainministeri ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra käytti tuoretta Puheenaihe-podcast haastattelua esitelläkseen tinkimättömän näkemyksensä maan sosiaaliturvasta ja taloudesta. Hänen mukaansa Suomi ei voi enää ylläpitää nykyistä sosiaali- ja terveysetuuksien tasoa ja tarvitsee mittavia muutoksia.
Purran mukaan valtion velka ja hidas tulokehitys tekevät tiukoista sopeutuksista väistämättömiä. Hän painotti, että sosiaaliturvan tulisi ensisijaisesti auttaa niitä, jotka eivät selviä omillaan tai jotka joutuvat yllättävien tilanteiden, kuten sairauden tai työttömyyden, kohteiksi. Hän kuitenkin sulki pois mahdollisuuden etuuksien laajentamiseen samaan aikaan, kun tuensaajien määrä kasvaa ja maahanmuutto lisää painetta.
Emme yksinkertaisesti voi jatkaa sosiaaliturvan inklusiivisuuden ja etuustason parantamista, kun kysyntä kasvaa ja ulkomaalaisten aiheuttama paine on voimakasta,
Purra sanoi.
Purra tuki hallituksen tavoitetta siirtyä kohti yleistukea, jossa jokainen työstä ansaittu euro kasvattaa tuloja. Hän kuitenkin myönsi, että tällaisen mallin rakentaminen olisi hänen sanoin ”äärimmäisen vaikeaa”.
Valtiovarainministeri viittasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioihin, joiden mukaan hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset vuosille 2024–2025 johtavat noin 30 000 lisähenkilön toimeentulotuen tarpeeseen ja noin 110 000 pienituloisen määrän kasvuun, joista 27 000 on lapsia. Hän piti lapsiköyhyyden lukuja ”hirveinä”, vaikka muistutti, että laskelma on epävarma arvio.
Huomiota herättävin ehdotus oli, kun Purra vaati, että sekä sosiaaliturvaetuudet että suurin osa terveydenhuollon palveluista rajoitetaan tiukasti vain Suomen kansalaisille.
”Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että sosiaaliturvaetuudet ovat vain Suomen kansalaisille, myös sitä, että kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut akuuttitasoa korkeammalla on tarkoitettu Suomen kansalaisille,” hän linjasi.
Tämä ajatus – käytännössä kansalaisuusperusteinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä – ei ole Perussuomalaisille uusi, mutta Purran lausunnot toivat sille uutta selkeyttä.
Perustuslakiasiantuntijat toivat nopeasti esiin oikeudelliset esteet. Kokoomuksen kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman sanoi, että maahanmuuttajille voidaan asettaa vahvempia työntekoon liittyviä vaatimuksia, mutta kansalaisuusperusteinen malli rikkoisi perustuslakia.
”Toisin kuin työntekoon sidottu työttömyysturva, kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva ei olisi perustuslain mukainen ja vaatisi perustuslain muutoksen,” Vestman selitti.
Nykyinen hallitusohjelma aikoo jo erotella tiettyjä etuuksia maahanmuuttajille ja pysyvästi Suomessa asuville perustuslain puitteissa.
Purran podcast-vierailu kääntyi myös valuuttapolitiikkaan. Hän väitti, että Suomen päätös liittyä euroon oli historiallinen virhe ja että oma kelluva valuutta olisi suojannut maata ulkoisilta talousshokeilta.
”Jos meillä olisi oma valuutta, tilanteemme ei olisi läheskään näin huono, Katsokaa Ruotsin pitkän aikavälin etua, jonka se on saanut pysymällä kruunussa.” hän sanoi.
Vaikka Perussuomalaisten eurovaaliohjelma myöntää, ettei yksipuolinen euroero ole toistaiseksi realistinen, Purra kutsui päätöstä ”yhdeksi maamme suurimmista virheistä – ja vielä kansan ohi tehdyksi”. Hän ilmaisi turhautumisensa siihen, että eurosta ei voi keskustella poliittisesti vapaasti.
”On säälittävää, ettei tässä maassa voida edes keskustella asiasta ilman, että siitä tulee skandaali,” hän lisäsi.
Koko podcastin ajan Purra asemoikin Perussuomalaiset ainoaksi poliittiseksi voimaksi, joka on valmis kyseenalaistamaan sekä runsaat etuudet ei-kansalaisille että euron. Hänen lausuntonsa ennakoivat kiivasta keskustelua Suomen sosiaalipolitiikan ja talouden suunnasta tulevina kuukausina.