Rantakäärme on myrkytön käärme, jota tavataan yleisesti eri puolilla Eurooppaa, myös Suomessa. Se on tyypillisesti oliivinvihreä tai ruskea, ja sillä on tunnusomainen keltainen tai valkoinen kaulus pään takana, jota reunustavat mustat merkit. Rantakäärmeet ovat erinomaisia uimareita ja niitä löytyy usein vesistöjen, kuten lampien, järvien ja jokien läheisyydestä. Ne syövät pääasiassa sammakkoeläimiä, kuten sammakoita ja rupikonnia, mutta myös pieniä kaloja, vesiliskoja ja satunnaisesti pieniä nisäkkäitä. Ne suosivat tiheäkasvuisia elinympäristöjä, jotka tarjoavat runsaasti suojaa ja paikkoja auringonottoon. Rantakäärmeet ovat tunnettuja ominaiskäyttäytymisestään tekeytyä kuolleeksi uhattuna, mikä on puolustusmekanismi nimeltä thanatosis.
Mitkä ovat rantakäärmeen ominaisuudet?
Rantakäärme (Natrix natrix) on myrkytön käärme, jota tavataan Euroopassa, myös Suomessa. Tässä ovat sen keskeiset ominaisuudet:
Ulkonäkö:
- Oliivinvihreä, ruskea tai harmaa, ja sillä on tunnusomainen keltainen tai valkoinen kaulus pään takana, jota reunustavat mustat merkit.
- Tummia pilkkuja tai raitoja sivuilla ja vaaleampi, usein ruudullinen vatsapuoli.
Koko:
- Tavallisesti 70–100 cm pitkä, mutta jotkut yksilöt voivat kasvaa jopa 200 cm pitkiksi.
Elinympäristö:
- Suosii kosteikkoja, lampia, järviä, jokia ja alueita, joissa on tiheää kasvillisuutta.
Käyttäytyminen:
- Erinomainen uimari.
- Myrkytön ja yleensä ei-aggressiivinen ihmisiä kohtaan.
- Uhattuna saattaa sihistä, litistää päänsä tai tekeytyä kuolleeksi (thanatosis).
Lisääntyminen:
- Lisääntyy keväällä, ja naaraat munivat munat alkukesästä mätänevään kasvillisuuteen tai kompostikasoihin.
- Poikaset kuoriutuvat loppukesällä tai alkusyksystä.
Elinikä:
- Voi elää luonnossa 15–20 vuotta.
Mitä ominaisuuksia on rantakäärmeen poikasella?
Rantakäärmeen (Natrix natrix) poikaset kuoriutuvat loppukesällä tai alkusyksystä. Ne syntyvät munista, jotka naaras on muninut alkukesästä mätäneviin kasvijätteisiin tai kompostikasoihin, missä lämpö auttaa munia kehittymään. Vastakuoriutuneet poikaset ovat noin 15-20 cm pitkiä ja muistuttavat aikuisia käärmeitä ulkonäöltään, mutta ovat pienempiä ja hauraampia. Poikaset ovat itsenäisiä heti syntymästään ja alkavat heti metsästää pieniä saaliseläimiä, kuten hyönteisiä ja pieniä sammakkoeläimiä, selviytyäkseen ja kasvaakseen.
Kyy- ja rantakäärmeen elinalueet
Kyykäärme (Vipera berus) ja rantakäärme (Natrix natrix) jakavat usein samoja elinalueita, kuten kosteikkoja, metsänreunoja, niittyjä ja vesistöjen läheisiä alueita Euroopassa, myös Suomessa. Molemmat käärmelajit viihtyvät tiheän kasvillisuuden keskellä, joka tarjoaa suojaa ja saalistusmahdollisuuksia. Vaikka kyykäärme on myrkyllinen ja rantakäärme myrkytön, niiden elinympäristövaatimukset ovat samankaltaiset, ja ne voivat usein löytyä samoilta alueilta. Rantakäärme on erinomainen uimari ja viihtyy paremmin vesistöjen lähellä, kun taas kyykäärme suosii enemmän kuivempia ja aurinkoisempia paikkoja.
Pureeko rantakäärme ihmistä?
Rantakäärme (Natrix natrix) on myrkytön käärme, joka harvoin puree ihmisiä. Se on yleensä arka ja pyrkii pakenemaan, kun se tuntee olonsa uhatuksi. Jos rantakäärme kuitenkin joutuu nurkkaan eikä pysty pakenemaan, se saattaa puolustautua puremalla. Nämä puremat ovat kuitenkin vaarattomia, koska rantakäärmeellä ei ole myrkkyä. Useimmiten rantakäärme luottaa puolustusmekanismeihinsa, kuten sihiseen, pään litistämiseen tai kuolleeksi tekeytymiseen (thanatosis), ennen kuin se päätyisi puremaan.