Torstaina Pääministeri Petteri Orpo Kansallisen Kokoomuspuolueen puolesta esitteli Suomen eduskunnalle alustavia tietoja lakiehdotuksesta, jonka tavoitteena on parantaa turvallisuutta Suomen ja Venäjän rajalla.
Helsingin Sanomien mukaan, viitaten hankittuun tietoon, lainsäädäntö, joka tunnetaan palauttamislakina, odotetaan antavan rajaturvallisuudesta vastaaville viranomaisille huomattavia valtuuksia kieltää pääsy maahan muuttajilta, jotka on ohjattu rajalle osana hybriditoimintaa ulkovaltion, kuten Venäjän toimesta.
Tarvittaessa maahanmuuttajat voidaan karkottaa maasta voimakeinoin.
Lehden lähteet huomauttivat myös, että lainsäädäntö mahdollistaisi viranomaisten keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanoton alueellisesti määräajaksi, lukuun ottamatta sairaita henkilöitä tai henkilöitä, jotka todennäköisesti kohtaisivat vakavia ongelmia palatessaan Venäjälle.
Lakiehdotus, joka on valmisteltu sisäministeriön ohjauksessa, ei ole vielä julkaistu kokonaisuudessaan.
Torstaina Orpo korosti, että valmistelutyö on käynnissä ja mainitsi, että hallitus on suunnitellut lisää kokouksia tälle päivälle, paljastamatta tukeeko jokainen vallassa oleva puolue lakiehdotusta, jota pidetään kiistanalaisena kansainvälisten sopimusten näkökulmasta.
Hän vastasi, “Näemme huomenna,” kun kysyttiin mahdollisuudesta julkaista lakiehdotus yleisön kommentoitavaksi perjantaina.
Orpo myös pidättäytyi antamasta lisätietoja lakiehdotuksen yksityiskohdista.
“Suomessa kansallisen turvallisuuden päätökset on aina tehty ja tullaan tekemään yhdessä. Tämän eteenpäin vieminen vaatii merkittävän enemmistön eduskunnassa. Tämä korostaa hallituksen ja opposition välistä yhteistyön kriittistä merkitystä,” pääministeri lausui Eduskuntatalossa.
Helsingin Sanomat kertoi, että Ruotsalainen kansanpuolue ilmoitti koalitiokumppaneilleen viime kuussa, ettei se ole valmis hyväksymään lakiehdotusta, joka selvästi rikkoo perustuslakia, kansainvälisiä sopimuksia tai EU-lainsäädäntöä. Puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kuvasi rajaturvallisuuslakiehdotusta “erittäin haastavaksi” ja “vaikeaksi toteuttaa” keskustelussaan lehden kanssa eilen.
“Emme ole vielä saaneet ehdotuksen lopullista versiota, mutta kaikille on selvää, että liikumme herkällä alueella perusoikeuksien suhteen. Suomi tunnetaan vahvasta sitoutumisestaan kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-lainsäädäntöön,” hän huomautti.
“Monia epävarmuuksia on vielä jäljellä, mikä tekee Ruotsalaisen kansanpuolueen lopullisesta kannasta epävarman. Meidän on tarkasteltava valmista lainsäädäntöä ja haettava arvioita perustuslain ja kansainvälisen oikeuden asiantuntijoilta sekä muilta asiaankuuluilta tahoilta.”
Viime kuussa Suomen hallitus päätti jatkaa itärajan rajanylityspaikkojen sulkemista 14. huhtikuuta saakka. Odotetaan, että tämä sulkeminen jatkuu vähintään siihen saakka, kunnes lainsäädäntö, joka käsittelee nykyistä tilannetta, on saatu aikaan, huolimatta vaikeuksista, joita se aiheuttaa ihmisille, joilla on perhettä molemmin puolin rajaa.
Venäjän hybriditoiminta on johtanut noin 1 300 turvapaikanhakijan saapumiseen 29 eri maasta Suomeen elokuusta 2023 lähtien. YLE raportoi torstaina, että Kansallisen tutkintatoimiston (KRP) arvioiden mukaan yli 200 näistä hakijoista on kadonnut saavuttuaan vastaanottokeskuksiin.
Eilen KRP ilmoitti julkiselle mediayhtiölle, että saapuneiden joukossa on useita henkilöitä, jotka alustavan arvion mukaan voivat muodostaa uhan kansalliselle turvallisuudelle.
Tähän ryhmään voi kuulua henkilöitä, jotka ovat yhteydessä aseellisiin ryhmiin tai ääriliikkeisiin, osallistuneet aseellisiin konflikteihin, kansainvälisten pidätysmääräysten kohteita, henkilöitä, joita epäillään väärennettyjen matkustusasiakirjojen käytöstä, ihmiskauppaan mahdollisesti osallistuneita tai henkilöitä, jotka on tuomittu rikoksesta tai joille on määrätty maahantulokielto Schengen-alueelle.