Pekka Haavisto, merkittävä suomalainen poliitikko ja pitkäaikainen julkisuuden henkilö, on kohdannut toistuvia kysymyksiä seksuaalisesta suuntautumisestaan vuosien varrella. Onko hän homo? Mitä hän on sanonut asiasta?
Avoin salaisuus vuoteen 2002 saakka
Haaviston homoseksuaalisuus oli avoin salaisuus 1990-luvulla, mutta sitä ei tunnustettu julkisesti ennen vuotta 2002. Tuolloin Haavisto solmi rekisteröidyn parisuhteen ecuadorilaisen Antonio Floresin kanssa, joka on syntynyt vuonna 1978. Kaksikko tapasi Bogotássa yökerhossa vuonna 1997, ja he ovat olleet yhdessä siitä lähtien. Heistä on tullut yksi Suomen tunnetuimmista samaa sukupuolta olevista pareista. Heidän suhteensa on ollut julkinen ja sitoutunut, rikkoen esteitä suomalaisessa politiikassa ja yhteiskunnassa.
Timo Harakan kohuhaastattelu
Vuonna 1994 Timo Harakka, joka tuolloin toimi Vihreä Lanka -lehden päätoimittajana ja nykyään on kansanedustaja sekä entinen työministeri, teki nyt kuuluisaksi tulleen haastattelun Haaviston kanssa. Haastattelussa Harakka kysyi suoraan Haavistolta, onko hän homo. Haaviston vastaus oli huomattavan epäselvä:
”No, en usko olevani… Tai jos olisin homo, olisin luultavasti huono homo. Luultavasti kuulun siihen suomalaisten joukkoon, ehkä enemmistöön, jolle koko seksuaalielämä tai seksuaalisuuden merkitys on melko merkityksetön.”
Kaksi viikkoa haastattelun jälkeen Harakka erotettiin Vihreä Lanka -lehden päätoimittajan tehtävästään. Jotkut liittivät erottamisen lehden taloudellisiin ongelmiin, kun taas toiset spekuloivat, että kysymys Haaviston seksuaalisesta suuntautumisesta oli osasyynä. Harakka itse pohdiskeli tapausta vuonna 2012, kutsuen kysymystään ”kainoksi uteliaisuudeksi”, mutta myönti, että se saattoi olla ”tyhmä kysymys”.
Haaviston presidenttikampanjat ja julkinen mielipide
Haaviston seksuaalinen suuntautuminen nousi esille presidentinvaalikampanjoiden aikana, erityisesti vuonna 2012, kun hänestä tuli Suomen ensimmäinen avoimesti homo presidenttiehdokas. Vaikka Haavisto hävisi vaalit, hän vakuutti, ettei hänen seksuaalinen suuntautumisensa ollut merkittävä tekijä äänestäjien päätöksessä. Vuoden 2024 presidentinvaaleissa Helsingin Sanomien tekemä kysely kuitenkin paljasti, että 40 prosenttia Alexander Stubb kannattajista piti Haaviston seksuaalista suuntautumista syynä olla äänestämättä häntä. Haavisto torjui nämä väitteet ja korosti keskittyvänsä politiikkaan ja johtajuuteen henkilökohtaisen elämän sijaan.
Suhde, joka muutti normeja
Haaviston ja Floresin parisuhde on ollut olennainen osa Haaviston julkista identiteettiä. Heidän näkyvä ja tukeva suhteensa on edistänyt merkittävästi LGBTQ+ -edustusta suomalaisessa politiikassa. He ovat kohdanneet yhteiskunnallisia ja poliittisia haasteita, ja heidän tarinansa on osoitus muuttuvista asenteista Suomessa.
Muutoksen ja edistyksen symboli
Haaviston matka, epäselvistä kommenteista 1990-luvulla avoimeen tunnustukseen seksuaalisuudestaan, heijastaa laajempia muutoksia yhteiskunnallisessa hyväksynnässä ja edustuksessa. Hänen avoimuutensa suhteestaan on auttanut normalisoimaan keskusteluja seksuaalisuudesta suomalaisessa politiikassa ja yhteiskunnassa.