Euroopan komissio ja Suomen hallitus ovat merkittävässä määrin samalla linjalla EU:n ilmastotavoitteiden suhteen vuodelle 2040, kertoo ympäristöministeri Kai Mykkänen (NCP).
Hän totesi Helsingin Sanomille 6. helmikuuta, että esitetty lähestymistapa korostaa teollisia investointeja ja teknologista puolueettomuutta, kannustaen tasapainoisempaan ydinvoiman ja hiilidioksidin talteenottoteknologioiden käyttöön kuin nykyisin havaittu osana matkaa kohti hiilineutraalia Eurooppaa.
Viime viikolla Euroopan komissio julkaisi asiakirjan, joka koskee 27 jäsenvaltion unionin ilmastotavoitteita vuodelle 2040, ehdottaen, että unioni asettaisi tavoitteekseen 90 prosentin vähennyksen päästöissä verrattuna vuoden 1990 tasoihin. Komissio ehdotti, että 90 prosentin tavoitteen saavuttaminen vaatisi vain pienen lisäyksen päästövähennysten vauhdissa, koska nykyisten politiikkatoimien arvioidaan johtavan 88 prosentin vähennykseen vuoteen 2040 mennessä.
Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään päästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Mykkänen tiedotti lehdistölle, että hallituksen kanta tähän ehdotettuun tavoitteeseen päätetään myöhemmin. Hän korosti, että on tärkeää, että ilmastotoimet ovat taloudellisesti kannattavia eivätkä suosi mitään tiettyä teknologiaa, antaen jäsenvaltioille joustavuuden valita omat menetelmänsä tavoitteen saavuttamiseksi.
Hän väitti, että tiedonanto edustaa siirtymää juuri tuohon suuntaan. Esimerkiksi Euroopan komissio kiinnittää nyt enemmän huomiota ydinvoimaan ja on jopa määritellyt tavoitteen rakentaa Euroopan ensimmäiset pienet modulaariset ydinreaktorit.
“Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana EU on vältellyt ydinvoiman kehittämistä, mutta nyt se korostetaan tärkeänä strategiana,” Mykkänen huomautti.
Lisäksi hän ilmaisi tyytyväisyytensä päätökseen olla asettamatta tiukempia tavoitteita luonnollisille hiilinieluille, kuten metsille, 2030-luvulla. Sen sijaan Euroopan komissio on antanut merkittävämmän roolin hiilidioksidin talteenotto- ja hyödyntämisteknologioille päästöjen vähentämisen pyrkimyksissä.
“Maankäyttösektorille asetettu hiilinielutavoite pysyy samana kuin vuoden 2030 tavoitteet. Onneksi komissio ei ehdota epäkäytännöllisiä lisäyksiä. Tällaisia lisäyksiä pidetään Suomessa epärealistisina,” hän totesi.
Lisäksi ministeri kehui komissiota sen näkemyksestä edistää teknologioita biogeenisen, erityisesti puupohjaisen, hiilidioksidipäästöjen talteenottoon ja hyödyntämiseen. Mykkänen huomautti, että Suomi ja Ruotsi ovat johtavia voimia puupohjaisen hiilidioksidin päästöjen talteenoton alalla.
“Maamme talteenottaa enemmän puuperäistä hiilidioksidia teollisuuden savupiipuista kuin mikään muu EU-maa. Mikäli merkittävä osa näistä päästöistä voidaan hyödyntää ja muuttaa kaupalliseksi mahdollisuudeksi, se mahdollistaisi metsävarojemme monipuolisemman ja täsmällisemmän käytön. Tämä lähestymistapa voisi johtaa siihen, että Suomi ja Ruotsi saavuttaisivat hiilinegatiivisuuden, ilman että muilla sektoreilla tarvitsisi tehdä kohtuuttoman suuria päästövähennyksiä,” hän esitti tapauksensa Helsingin Sanomille.