Miki Liukkosen isän liikuttava tarina hänen poikansa kuoleman jälkeen on nostanut esiin keskustelua siitä, miten mielenterveyskriisiin tulisi vastata.
PAULA TIESSALO
Mielenterveyspalveluihin pääsy ja niiden jatkuvuus on ollut ongelmallista jo pitkään, ja erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielen hyvinvoinnin tukemisen tarve on kasvussa. Koronapandemia on lisännyt sosiaalista eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä, jonka seurauksia yhteiskunta maksaa yhä. Palveluiden rajalliset resurssit ja koulutettujen psykoterapeuttien puute tekevät sopivan ja ajoissa saatavan hoidon löytämisen haastavaksi.
Apua tarvitsevien tilanteet vaihtelevat: toiset hyötyisivät välittömästi saatavilla olevasta keskusteluavusta tai nettipohjaisesta terapiasta, kun taas toiset tarvitsevat vakavampien ongelmien vuoksi sairaalahoitoa. Monet kokevat jäävänsä yksin terapian päätyttyä.
Pahimmillaan mielenterveysongelmat voivat johtaa jopa ihmisen kuolemaan. Yleisradion MOT-ohjelmassa kerrottiin, että kirjailija Miki Liukkonen ja näyttelijä Jasmin Voutilainen menehtyivät, koska eivät saaneet tarvitsemaansa tukea.
Hallitus aikoo parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta
Suomen hallitus on myös huolissaan mielenterveysongelmien yleistymisestä ja avun saannin vaikeuksista. Hallitusohjelmassa on luvattu keskittyä erityisesti perusterveydenhuollon, ikääntyneiden kotona selviytymisen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen.
Hallitusohjelman mukaan mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy ja kunnollinen hoito ovat olennaisia kansanterveyden ja kansantalouden kannalta. Nuorten kasvavat mielenterveysongelmat vaativat päättäväisiä toimia.
Hallitusohjelman keskeiset tavoitteet ovat matalan kynnyksen palveluiden parantaminen ja avohoidon kehittäminen. Vakavammissa tapauksissa nämä palvelut voivat kuitenkin olla riittämättömiä.
Hallitusohjelmassa luvatut toimet ovat seuraavat:
- Mielenterveyspalveluiden saatavuutta lisätään kiireellisesti. Kehitetään perustason palveluita, hyödynnetään “terapiat etulinjaan” -mallin kokemuksia ja otetaan käyttöön porrastettu hoitomalli.
- Takaamme lainsäädännöllä kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisen pääsyn lyhytpsykoterapiaan ja muihin tehokkaisiin psykososiaalisiin hoitoihin.
- Parannetaan psykoterapiapalveluiden saatavuutta uudistamalla koulutusta kaksiportaiseksi ja tekemällä ensimmäisen tason koulutus maksuttomaksi. Kehitetään myös muiden ammattiryhmien koulutusta tukemaan mielenterveyttä varhaisessa vaiheessa.
- Laajennetaan matalan kynnyksen palveluita ja mielenterveysapua yhteistyössä eri organisaatioiden, kuten järjestöjen ja seurakuntien kanssa, esimerkiksi walk in – ja chat-palveluiden kautta.
- Tehostamme mielenterveyspalveluiden saatavuutta hyvinvointialueiden kanssa, edistämällä Mielenterveystalo-palvelukokonaisuuden käyttöä (omahoito-ohjelmat ja verkkoterapiat).
- Työelämässä otetaan käyttöön mielenterveyttä tukevia hyviä käytäntöjä. Edistetään mielen hyvinvoinnin ja varhaisen tuen palveluita, mukaan lukien lyhytpsykoterapia työterveyshuollossa.
- Laaditaan kattava toimenpideohjelma nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja mielenterveysongelmien hoitamiseksi. Vahvistetaan moniammatillista työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Useita toimia on suunnitteilla, mutta on vielä avoin kysymys, onko rahoitus riittävä ja saadaanko hallitusohjelman lupauksia toteutettua kauden aikana.