Oma Kielen tekemä kysely paljastaa, että merkittävä osa suomalaisista on epämukava englannin kielen kasvavan hallinnan vuoksi suomen ja ruotsin kielten kustannuksella.
Noin 85 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmaisi täydellisen tai osittaisen yhtymisen ajatukseen, että yritysten tulisi ensisijaisesti tarjota palveluja suomeksi tai ruotsiksi. Vain noin 10 prosenttia osallistujista oli eri mieltä tästä ajatuksesta.
82 prosenttia kyselyn osallistujista piti englannin kielen yksinomaista käyttöä palveluissa syrjivänä, kun taas 16 prosenttia ei pitänyt sitä sellaisena.
Noin kolme neljäsosaa (72%) oli samaa mieltä siitä, että englanninkielisten palveluiden laaja saatavuus saattaa estää maahanmuuttajia kehittämästä suomen tai ruotsin kielen taitojaan. Lähes neljännes (23%) oli joko täysin tai osittain eri mieltä tästä näkemyksestä.
Lisäksi suurin osa vastaajista uskoi, että kansallisen kielen nopea oppiminen auttaa maahanmuuttajia integroitumaan yhteiskuntaan nopeammin, 91 prosenttia oli samaa mieltä ja 6 prosenttia eri mieltä tästä ajatuksesta.
Englannin kielen merkitys on kasvanut ajan myötä koulutuksessa ja työelämässä, mutta tämä suuntaus nähdään pääasiassa negatiivisena.
Enemmistö (61%) oli samaa mieltä, kun taas 29% oli eri mieltä siitä, että työtehokkuus kärsii englannin kielen käytöstä suomalaisilla työpaikoilla. Uskotaan myös, että englannin käyttö vaikuttaa haitallisesti koulutuksen laatuun, mikä ilmenee siitä, että 72% oli samaa mieltä ja 21% eri mieltä siitä, että opetus ei-äidinkielellä useimmille opiskelijoille heikentää koulutuksen laatua Suomessa.
Lisäksi osallistujat ilmaisivat vastustavansa ajatusta Suomen esittämisestä englanninkielisenä maana: 70% oli samaa mieltä ja 24% eri mieltä siitä, ettei Suomea tulisi esittää maana, jossa voi selviytyä pelkästään englannin kielellä.
Tulokset viittaavat myös laajaan arvostukseen Suomen kahta virallista kieltä, suomea ja ruotsia kohtaan. Huomattava 85 prosenttia osallistujista oli samaa mieltä, ja 14 prosenttia eri mieltä väitteestä, että on tärkeää, että kaikki suomalaiset ja maan pysyvät asukkaat osaavat joko suomea tai ruotsia.
Oma Kieli, järjestö, joka ajaa suomen ja ruotsin kielen asemaa Suomen pääkielinä, tilasi kyselyn, jonka Verian toteutti syyskuussa. Vastanneet 1,338 henkilöä edustavat Manner-Suomen yli 18-vuotiasta väestöä.
Lisätietoja kansalaisten mielipiteistä kansalliskielistä, englannin kielen roolista eri yhteiskunnan sektoreilla ja kielipolitiikan sääntelystä tarjotaan kyselyn toisessa ja kolmannessa osassa, jotka julkaistaan myöhemmin.