Perjantaina Suomen Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ilmoittivat suunnitelmista useiden työseisausten järjestämiseksi eri teollisuusaloilla 14.–16. helmikuuta.
Lehdistötiedotteessa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi, että liitto on pakotettu tehostamaan toimiaan, koska hallitus jatkaa työntekijöiden näkökulmien huomiotta jättämistä pyrkiessään muuttamaan työntekijöiden oikeuksia ja työttömyysturvaa.
Liitto ilmoitti, että noin 60 000 sen jäsentä osallistuu kolmipäiväisiin lakoihin yritysten, kuten ABB, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Nokian Renkaat, Ponsse, SSAB, Stora Enso, Terrafame, Valmet ja Versowood, tuotantolaitoksilla.
Hän vahvisti, “Teollisuusliitto tulee kiristämään lakon ruuvia.”
Hän myös lausui, “Emme seiso sivussa, kun työntekijöiden suojaksi huolellisesti rakennetut rakenteet puretaan. Hallituksen ehdottamat kielteiset muutokset eivät liity työllisyyden parantamiseen. Ne ovat vain teollisuuden hallitseville puolueille saneleman ideologian ilmentymiä.”
Tällä hetkellä ammattiliiton päähuoli liittyy paikallisen sopimisen muutosten vaikutukseen työsuhteen ehtoihin, niiden valvontaan ja työntekijöiden edustukseen.
Hän väitti, “Ehdotus paikallisesta sopimisesta on työmarkkinoiden versio taksireformista,” viitaten pääministeri Juha Sipilän (Keskusta) hallituksen toteuttamaan kiisteltyyn uudistukseen. “Haitta koituu paikallisille yrittäjille, jotka eivät halua kilpailla heikkojen työehtojen perusteella. Hyötyjiä ovat epäilyttävät alihankkijat ja yritykset, jotka palkkaavat merkittävän määrän ulkomaisia työntekijöitä.”
Perjantaina Ammattiliitto Pro ilmoitti, että noin 7 000 sen jäsentä aikoo osallistua kolmen päivän lakoihin kemian, teknologian sekä tekstiili- ja muotialoilla, mukaan lukien yrityksissä kuten Fiskars, Isku, Marimekko, Martela, Outokumpu, Tikkurila ja Wärtsilä.
Lisäksi se korosti aitojen neuvottelujen puutetta keskushallinnon ja ammattiliittojen välillä, tilanteen johon viittasi myös työministeri Arto Satonenin (Kok) äskettäiset kommentit.
Satonen ilmaisi torstaina Helsingin Sanomille, että paikallisen sopimisen laajentamisen odotetaan vaikuttavan työllisyyteen, vaikka ministeriön virkamiehillä ei olekaan konkreettisia laskelmia tämän väitteen tueksi.
Hän totesi, “Ongelma ei ole, etteikö näillä toimenpiteillä olisi vaikutuksia, vaan se, että valtiovarainministeriön virkamiehet eivät ole onnistuneet mittaamaan niitä käyttämillään menetelmillä. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin työpaikkoihin tekisi eron, mutta ei ole tutkimuksia, jotka pystyisivät varmuudella todistamaan tämän,” Satonen huomautti.
Jorma Malinen, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja, vastasi, “Ministerin mainitsemat kolmikantaiset työryhmät ovat olleet pelkkää näytelmää ilman todellista mahdollisuutta vaikuttaa lopputulokseen, jättäen meille ei muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa lakkoja.”
Perjantaina Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) varoitti, että käynnissä olevat lakot alkavat vakavasti uhata työpaikkoja Suomessa.
Ilkka Oksala, EK:n työmarkkina-asioiden johtaja, sanoi Helsingin Sanomille, “Työntekijät vaarantavat työnantajiensa taloudellisen kestävyyden ja siten omat työpaikkansa. Ei erityisen vakavaraiset yritykset saattavat joutua tekemään väliaikaisia ja pysyviä irtisanomisia.”
Vaikka Oksala pidättäytyi antamasta arviota äskettäin ilmoitettujen lakkojen taloudellisista vaikutuksista, EK on laskenut, että poliittiset lakot ja muut viime viikolla järjestetyt teollisuustoimet saattavat vähentää bruttokansantuotetta 360 miljoonalla eurolla. Yhteensä noin 300 000 työntekijää osallistui lähes vertaansa vailla oleviin toimiin, jotka tapahtuivat viime keskiviikosta perjantaihin. Oksala totesi, “Taloudelliset seuraukset vaihtelevat riippuen siitä, mitkä liitot päättävät osallistua lakkojen. Emme pidä tätä tietoa salassa; sen sijaan ilmoitamme siitä heti, kun se on saatavilla.”