Valtiovarainministeriö on pienentänyt taloudellisia ennusteitaan.
Tänä vuonna Suomen talouden odotetaan olevan taantumassa, bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan 0,5 prosenttia, ja ensi vuonna odotetaan 0,7 prosentin kasvua, mikä vauhdittuu inflaation hidastumisen ja laskevien korkotasojen kaksoisvaikutuksesta, mikä parantaa kuluttajien ostovoimaa.
Nämä kasvuluvut merkitsevät 0,5 prosenttiyksikön laskua lokakuussa julkaistuihin ennusteisiin verrattuna.
Mikko Spolander, Valtiovarainministeriön pääjohtaja, korosti tiistain lehdistötilaisuudessa, että vaikka talouden odotetaan paranevan ensi vuonna, talous ei heti palaa täyteen kasvuvauhtiin.
‘Suomi on tällä hetkellä taantumassa, ja tämän taantuman odotetaan olevan aiempaa voimakkaampi ja pitkäkestoisempi,’ hän totesi. ‘Julkisen talouden näkymät ovat olleet synkät jonkin aikaa, ja on edelleen vaikea nähdä positiivista käännettä edessä. Taloutta on vaikeuttanut odottamattomat haasteet ja hinnan- sekä korkojen nousut, aikana jolloin talous oli jo verrattavissa angioplastiaa vaativaan tilaan.’
Valtiovarainministeriö odottaa, että talous kasvaa 2,0 prosenttia vuonna 2025 ja 1,6 prosenttia vuonna 2026.
Helsingin Sanomat korosti ennusteen merkitystä sen vaikutuksen kannalta hallituksen politiikkaan, jossa synkkä ennuste lisää kiireellisyyttä budjettileikkauksiin. Alustavat arviot osoittavat, että heikentyvä taloudellinen tilanne saattaa vaatia jo ensi vuonna satojen miljoonien lisäsäästötoimenpiteitä.
Parantaakseen budjettitilannetta ja vähentääkseen julkisen talouden alijäämää enintään yhteen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2027 mennessä, Suomen hallitus on toteuttanut miljardien arvoisia säästö- ja työllisyystoimenpiteitä.
Vaikka Valtiovarainministeriö vaikuttaa epäilevältä tavoitteen saavuttamisen suhteen, sen ennuste ei kata kaikkia politiikkatoimia. Spolander mainitsi tiistaina, että tavoitteen saavuttaminen on muuttunut haastavammaksi osittain viivästyneen talouden elpymisen vuoksi.
Ennusteemme viittaa siihen, että hallitusohjelman täysimittainen toteuttaminen ei riitä alentamaan alijäämää tavoiteltuun yhteen prosenttiin […] eikä torjumaan julkisen velan kasvua suhteessa kokonaistuotantoon vuoteen 2027 mennessä,” hän totesi.
Valtiovarainministeriön edustajat kuitenkin pidättäytyivät määrittelemästä tarvittavien toimenpiteiden laajuutta.
En voi antaa tarkkaa summaa miljardeissa, mutta tilanne on todennäköisesti hieman haastavampi verrattuna syksyyn,” sanoi Jenni Pääkkönen, talousneuvonantaja Valtiovarainministeriössä. “Vuoteen 2027 on vielä huomattavasti aikaa, ja ennusteemme sisältää melko paljon epävarmuutta.
Valtiovarainministeriö ennakoi, että valtionhallinnon ala tulee ylläpitämään yli kolmen prosentin budjettialijäämää useiden tulevien vuosien ajan. Tämän seurauksena Suomi saattaa joutua Euroopan komission liiallisen alijäämän menettelyn piiriin, mekanismiin, joka mahdollistaa komission ohjata jäsenvaltioita velkauralta pois, jos vaikuttaa siltä, että valtio itse ei kykene siihen.
Ennusteeseen sisältyy myös joitakin positiivisia uutisia. Kuluttajahintojen nousun odotetaan hidastuvan keskimäärin kahteen prosenttiin vuonna 2024 ja laskevan alle kahteen prosenttiin vuosina 2025–2026. Todellisen tulon odotetaan alkavan kasvaa ensi vuonna, mutta vaikutus ostovoimaan jää vähäiseksi työttömyyden nousun ja sosiaaliturvaetuuksien leikkausten vuoksi.