Ympäristöluvan myöntäminen on aiheuttanut julkisen vastalauseen akkumateriaaleja tuottavaa laitosta vastaan Haminaan, Etelä-Suomessa.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myönsi 12. helmikuuta ympäristöluvan laitokselle, joka mahdollistaa noin 60 000 tonnin kemikaalien valmistuksen vuosittain. Vaikka lupa asettaa rajoituksia metallien, typen ja partikkelien päästöille ympäristöön, se sallii laitoksen päästää käytännössä käsittelemättömän jäteveden Itämereen.
Etelä-Suomen AVI totesi, että jätevedessä oleva sulfaatti ei aiheuta merkittävää ympäristöhaittaa eikä sellaisen riskiä, kunhan laitos toimii luvan ehtojen mukaisesti.
Ei-valtiolliset toimijat ovat käynnistäneet vetoomuksen, joka vaatii ympäristöluvan osittaista kumoamista ja laitoksen velvoittamista käsittelemään kaikki jätevetensä. Tämä vetoomus keräsi yli 40 000 allekirjoitusta viikossa sen julkaisun jälkeen.
“Ymmärrystä vailla oleva päätös. Se kuuluu menneeseen aikaan,” totesi Raija Seppälä, Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Kaakkois-Suomen varapuheenjohtaja, lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa.
Vetoomuksen takana olevat tukijat ovat erityisen huolissansa natriumsulfaatin vaikutuksista, joka voi aiheuttaa fosforin vapautumisen merenpohjan koloista, pahentaen siten rehevöitymisen ongelmaa.
He korostivat myös Talvivaaran nikkelikaivoksen aiheuttamaa ekologista vahinkoa sulfaattipäästöjen muodossa Sotkamossa, Kainuussa. “Tuolloin päästöt olivat korkeintaan murto-osa siitä, mitä nyt odotetaan suuntautuvan Haminaan päin,” Seppälä painotti.
Jouni Lehtoranta, ylipäätutkija Suomen ympäristökeskuksessa (Syke), huomautti, että sulfaattipäästöjä on arvioitava vesistön koon kontekstissa. Vaikka akkumateriaalitehdas tulisikin pääasialliseksi sulfaatin lähteeksi maalta veteen, sen osuus olisi pieni verrattuna Suomenlahden kokonaisvoluumiin.
“Natrium ja sulfaatti ovat aineksia, joita on jo runsaasti meriympäristössä,” hän mainitsi julkaisulle. “Saman määrän päästäminen makeaan veteen olisi merkittävä vaikutus ekosysteemiin.”
CNGR Finland, joka tulee hallinnoimaan laitosta, on 40 prosenttisesti Suomen Mineraaliryhmän omistuksessa ja 60 prosenttisesti Kiinan CNGR Advanced Materialin omistuksessa.
Lauantaina toimitusjohtaja Thorsten Lahrs kertoi Helsingin Sanomille, että vaikka yhtiö onkin saanut luvan aloittaa toimintansa ruoppausta lukuun ottamatta, se ei tee niin ennen kuin ympäristölupa on virallisesti astunut voimaan. Hän lisäsi, että yhtiön tavoitteena on rakentaa akkumateriaalitehdas, joka on varustettu viimeisimmällä teknologialla ja suunnitelmien mukaan aloittaa tuotanto lähitulevaisuudessa.
Investoinnin arvioidaan olevan noin 500 miljoonaa euroa.
Hamina on hyväksynyt hankkeen sen taloudellisen hyödyn ja työllistävän vaikutuksen vuoksi, mutta vastustus heräsi jo lupahakemusvaiheessa. Monet ympäristöaktivistit, kalastusyhdistykset, paikalliset asukkaat ja kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa Suomenlahden tilasta.
Seppälä totesi, “Paikalliset ovat syvästi huolissaan. Aikana, jolloin ihmisiltä on kielletty jopa mattojen peseminen meressä, suuri kiinalais-suomalaisessa omistuksessa oleva kemikaalitehdas saa laskea jätevetensä mereen lähes käsittelemättömänä.”