Suomen hallituksen yritykset alentaa dieselin ja bensiinin hintoja ovat johtaneet nousuun tieliikenteen päästöissä, kertoo Helsingin Sanomat.
Tällä viikolla lehti raportoi, että tieliikenteen päästöt kasvoivat viime vuonna sen jälkeen, kun hallitus päätti höllentää uusiutuvien polttoaineiden jakeluvaatimuksia strategiana polttoaineiden hintojen hallitsemiseksi.
Polttoaineiden hinnat ovat laskeneet, mutta liikenteen päästöt ovat kasvaneet.
Puhuessaan Helsingin Sanomille maanantaina, Santtu Karhinen, johtava tutkija Suomen ympäristökeskuksessa (Syke), mainitsi, että tämä suuntaus on huolestuttava päästöjen kannalta, erityisesti nyt, kun parlamentti harkitsee hallituksen suunnitelmaa pitää uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite 13,5 prosentissa.
Vastauksena polttoaineiden hintapiikkien jälkeen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, pääministeri Sanna Marinin (SDP) hallitus vähensi velvoitetta 7,5 prosenttiyksiköllä 13,5 prosenttiin vuosille 2022–2023. Alun perin velvoite oli määrä nostaa 28 prosenttiin ensi vuoden alusta. Nykyinen hallitus kuitenkin suunnittelee pitävänsä sen 13,5 prosentissa.
Karhinen selitti, että tämä tilanne johtaisi yli miljoonan tonnin kasvuun suomalaisten kuntien päästöissä vuoteen 2024 mennessä.
Koska uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite on olennainen väline liikenteen päästöjen vähentämisessä, sen pitäminen alennetulla tasolla vaikeuttaa merkittävästi Suomen tavoitetta puolittaa liikennepäästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Hän huomautti, että tällä hetkellä tieliikenteen päästöjen vähennykset nojaavat lähes yksinomaan ajoneuvokannan sähköistymiseen.
Vuonna 2022 tieliikenne oli kuntien päästöjen suurin lähde, muodostaen lähes kolmanneksen kaikista päästöistä. Seuraavaksi suurimpia päästölähteitä olivat maatalous ja kaukolämmön tuotanto.
Päästöjen vähentymisen hidastuminen johtui paitsi uusiutuvien liikennepolttoaineiden käytön vähenemisestä, myös hiilen käytön lisääntymisestä energiantuotannossa. Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan seurauksena hiili ja turve ovat korvanneet maakaasun ja puupohjaiset polttoaineet kaukolämmön tuotannossa.
Seurauksena kasvihuonekaasupäästöt kaukolämmön tuotannosta kasvoivat 2,3 prosenttia, vaikka energiankulutus kokonaisuudessaan väheni. Puhuessaan Helsingin Sanomille Karhinen totesi, että saavuttaakseen kansalliset tavoitteet useimpien kuntien on toteutettava merkittäviä lisätoimia alueilla kuten rakennusten ja teollisuuden energiankulutus, erityisesti maataloudessa ja tieliikenteessä.