YLE:n torstaina järjestämässä kahden kesken -väittelyssä PRESIDENTINVAALIEHDOKKAAT Pekka Haavisto (Vihreät) ja Alexander Stubb (Kokoomus) ilmaisivat eriäviä näkemyksiä siitä, millainen rooli presidentillä tulisi olla nykyisessä jännittyneessä työmarkkinatilanteessa.
Haavisto välitti kansalliselle yleisradiolle, että on tärkeää, että hallitus välttää ammattiliittojen pakottamisen myötämielisyyteen, sillä tällaiset toimet usein provosoivat vastatoimia seuraavalla vaalikaudella.
“Viestittäisin kansakunnalle, että Suomi toimii sopimusyhteiskunnan periaatteella, ja ehdottaisin, että saavutamme myös tässä asiassa yhteisymmärryksen,” hän totesi, lisäten, että keskustelu sopimusyhteiskunnan jatkumisesta on pohjimmiltaan keskustelu arvoista.
Huolimatta pitkäaikaisesta yhteydestään Vihreään liittoon, Haavisto, joka edustaa vaaliliittoa virallisena alustanaan, korosti tarvetta toimenpiteille, jotta lakot eivät vaikuttaisi kielteisesti kansalaisiin, esimerkiksi energiakustannusten nousun muodossa.
Stubb huomautti, että presidentti Sauli Niinistö on pysynyt vaiti työmarkkinakiistasta, tunnustaen, että ei ole selvää, onko presidentti osallistunut yksityisiin keskusteluihin osapuolten kanssa.
“Hän on käyttänyt arvojohtajuuttaan harkiten, sillä presidentin suusta kuuluva pieninkin kuiskaus voi nopeasti muuttua megafoniksi,” hän perusteli.
Lisäksi Stubb ilmaisi, ettei syyttäisi ketään nykyisestä, lähes ennenkuulumattomasta poliittisten lakkojen aallosta. Hän myös toivoi, että työmarkkinaosapuolet voisivat itse ratkaista tilanteen.
“Ehdokkaan asettuminen tietylle puolelle tässä tilanteessa monimutkaistaisi asioita, koska hänestä tulisi itse osapuoli kiistassa, joko hallituksen tai opposition puolella,” hän totesi, vihjaten, että presidentin kommentointi konfliktista voisi vain pahentaa jakautumista. “Yleisellä tasolla [presidentti] voisi kannustaa ratkaisun löytämiseen tai käydä keskusteluja eri osapuolten kanssa.”
Stubb huomautti, että presidentin puuttuminen työmarkkinakiistaan olisi perusteltua vain, jos se uhkaisi kansallista turvallisuutta tai olisi keskeinen osa huoltovarmuutta.
Toinen ehdokkaiden välille erimielisyyttä aiheuttanut kysymys oli mahdollisuus sijoittaa Naton joukkoja ja aseistusta pysyvästi Suomeen. Haavisto korosti, että ydintekniikkalaki kieltää ydinaseiden sijoittamisen maahan, kun taas Stubb viesti sekä Natolle että Venäjälle, että lainsäädäntöä voidaan muuttaa poistamaan kaikki lailliset esteet ydinaseiden sijoittamiselle tai kuljettamiselle Suomen alueelle.
Stubb ilmaisi myös toiveensa noin 40–50 Naton upseerin pysyvästä sijoittamisesta johtotehtäviin Suomeen. Haavisto puolestaan väitti, että yhteistyö sotilasharjoituksissa tekee upseerien pysyvän sijoittamisen tarpeettomaksi.
Haavisto ja Stubb ovat kilpakumppaneita presidentinvaalien toisella kierroksella, joka on suunniteltu sunnuntaiksi, 11. helmikuuta 2024. Ulkomailla ennakkoäänestys päättyy 3. helmikuuta, kun taas kotimaassa ennakkoäänestys päättyy 6. helmikuuta.
Presidenttiehdokkaat pyrkivät erityisesti tavoittamaan 34,3 prosenttia äänestäjistä, jotka alun perin tukivat Jussi Halla-ahoa (PS) tai Olli Rehniä (Keskusta) vaalien ensimmäisellä kierroksella.
“Todellakin, ensimmäisellä kierroksella oli erinomaisia ehdokkaita, ja luulen, että mainitsin jossain vaiheessa, että nukkuisin rauhassa tasavallassa, jota Rehn johtaa,” Haavisto kommentoi. Stubb vaikutti vähentävän pyrkimyksiään olla näyttämättä hallitsevan oikeistolaisen koalition ehdokkaalta toivoessaan valtiovarainministeri Riikka Purralle (PS) menestystä maan talouden kohtaamien haasteiden voittamisessa.