Suomen hallituksen virkamiehet ovat johdonmukaisesti esittäneet epäilyttäviä väitteitä tukemaan ehdotusta, joka asettaisi 24 tunnin rajan poliittisille lakkoille, YLE:n ja Helsingin Sanomien raporttien mukaan.
Työministeri Arto Satonen (KOK) on puolustanut toimenpidettä toteamalla, että Ruotsissa poliittisten lakkojen kesto on tyypillisesti kahdesta kolmeen tuntiin.
“Ottamalla Ruotsin esimerkiksi, jota monessa suhteessa seuraamme, on havaittu, että poliittiset lakot kestävät tyypillisesti vain kaksi kolme tuntia,” hän huomautti YLE:lle helmikuussa.
Toisaalta talousministeri Wille Rydman (PS) on yksi useista hallituksen jäsenistä, jotka ovat vaatineet vanhentuneen teollisuusrauhan lainsäädännön uudistamista, kiireellisesti vaatien päivityksiä. Tämä kanta kaikuu yhteen esimerkiksi Teknologiateollisuuden näkemysten kanssa.
“Teollisuusrauhaa koskeva lainsäädäntömme juontaa juurensa vuodesta 1946. Siihen ei ole tehty merkittäviä päivityksiä vuosien varrella, huolimatta huomattavasta globaalista kehityksestä,” hän totesi YLE A-Talkissa torstaina.
Maanantaina Helsingin Sanomat korosti, että Ruotsissa ei ole lakeja tai työmarkkinasopimuksia, jotka rajoittaisivat poliittisten lakkojen kestoa yksityisellä sektorilla.
Alustavassa suunnitelmassaan Suomen hallitus arvioi, että maa sallii poliittiset teollisuustoimet pääasiassa “lyhyinä mielenosoituksina”, joiden kestot on käytännössä ennalta määrätty. “Pitkittyneitä toimia voidaan pitää oikeuksien loukkauksena riidan toista osapuolta kohtaan, erityisesti työnantajien oikeutta johtaa työtä,” dokumentti toteaa.
Siitä huolimatta on epäselvää, tarkoittaako “lyhyt” muutamaa tuntia vai muutamaa päivää.
“Ruotsissa on oikeusasiantuntijoiden yksimielisyys siitä, että poliittiset lakot ovat sallittuja. Ne nähdään luonteeltaan mielenosoituksina, mikä tarkoittaa, etteivät ne voi kestää liian kauan. Kuitenkin ‘liian kauan’ -määritelmä on tulkinnanvarainen,” selitti Niklas Bruun, kauppaoikeuden emeritusprofessori Hankenin kauppakorkeakoulusta, Helsingin Sanomille.
“Uskon, että useita viikkoja kestäviä poliittisia lakkoja ei sallittaisi. On kuitenkin täysin väärin väittää, että olisi olemassa kahden tai kolmen tunnin rajoitus. Mitään tällaista ennakkotapausta ei ole asetettu,” hän lisäsi.
Satonen kertoi lehdelle, että hänen käsityksensä perustuu Ruotsin teollisuuden edustajien lausuntoihin.
“Vaikka sallittu kesto ei olisikaan tarkasti kaksi tai kolme tuntia, olennaista on, että Ruotsissa poliittisilla lakkoilla on rajansa. Niiden kestoa voidaan kuitenkin arvioida tuomioistuimessa tapauskohtaisesti,” hän väitti.
Bruun haastoi toisen hallituksen jäsenten YLE:lle esittämän väitteen. Hän mainitsi, että teollisuusrauhalaki on muutettu vähintään yhdeksän kertaa vuodesta 1984 lähtien eri tilanteissa, viimeisin muutos vuonna 2001 koskien lakkojen yhteydessä määrättäviä hyvityssakkoja.
Seppo Koskinen, Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori, myönsi kansalliselle yleisradiolle, että vaikka muutokset ovat olleet vähäisiä, lakien tulkinta on vuosien mittaan tiukentunut. “Nyt olisi olennaista hylätä käsitys, että 1940-luvun jälkeen ei olisi tapahtunut mitään ja että kompromisseja on aina mahdollista tehdä,” hän viesti YLE:lle.