Riikka Pakarinen (s. 1981 Varkaudessa) on suomalainen poliitikko, entinen europarlamentaarikko ja liike-elämän johtaja, jolla on tausta yleisurheilussa. Hän on toiminut Keskustan varapuheenjohtajana, pääministerin EU-asioiden erityisavustajana sekä työskennellyt teollisuuden ja startup-johtamisen tehtävissä. Nykyään hän on Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja ja digitaalisen toimiston Evermaden toimitusjohtaja, keskittyen suomalaisen urheilun kehittämiseen ja kasvun vauhdittamiseen liiketoiminta- ja teknologia-alalla.
Elämä alussa
Pakarinen varttui Varkaudessa hyvin aktiivisessa kodissa. Hän muistelee usein lapsuuttaan “liikunnan täyteiseksi”, täynnä liikettä, hiihtoretkiä, pitkiä pihapelejä ja iltoja ulkona. Hän liittyi paikalliseen yleisurheiluseuraan Varkauden Kenttä-Veikkoihin yhdeksänvuotiaana, aloittaen polun, joka vei hänet aina SM-tason juoksijaksi, mikä teki hänestä kansallisen tason urheilijan. Hän kuvailee:
Urheilun kautta oppii sinnikkyyttä, pettymysten käsittelyä ja yhteisön merkityksen. Ne ovat opetuksia, jotka ovat kantaneet minut politiikan ja bisneksen läpi.
Varhainen ura ennen politiikkaa
Koulun jälkeen Pakarinen jatkoi määrätietoisesti korkeakouluopintoihin. Hän suoritti yhteiskuntatieteiden maisterin Lapin yliopistossa ja täydensi myöhemmin tutkintoaan valmistumalla kauppatieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta. Opintojensa aikana hän teki osa-aikatöitä — Lapissa matkaoppaana, Hesburgerissa myyjänä sekä markkinointitehtävissä Stora Ensolla. Nämä varhaiset työt antoivat hänelle käytännön ymmärrystä suomalaisesta työelämästä akateemisen teorian rinnalle.
Hänen tiensä politiikkaan alkoi avustajatehtävistä. Hän työskenteli tiedotusavustajana Eero Reijoselle ja Risto Autiolle, ja myöhemmin veteraanipoliitikko Paavo Väyryselle, erityisesti Euroopan parlamenttiin ja kauppapolitiikkaan liittyvissä asioissa. Nämä kokemukset avasivat ovet kansalliseen politiikkaan ja myöhemmin Eurooppaan.
Tie Brysseliin
Vuonna 2004 Pakarinen nousi kuntapolitiikkaan voittamalla paikan Varkauden kaupunginvaltuustossa, jossa hän palveli vuoteen 2009. Samana vuonna hän otti valtavan harppauksen: hänet valittiin Euroopan parlamenttiin Keskustan ehdokkaana.
Brysselissä hän toimi aluekehitysvaliokunnassa ja osallistui EU–Venäjä parlamentaarisen yhteistyön valtuuskunnan työhön. Hän toimi myös varajäsenenä valiokunnissa, jotka käsittelivät ympäristöä, kansanterveyttä, elintarviketurvallisuutta ja maataloutta.
Viisi vuotta Euroopan parlamentissa antoi hänelle kansainvälistä kokemusta ja ymmärrystä siitä, miten Eurooppa muovaa Suomen politiikkaa.
Hän sanoi tuolloin:
Euroopan parlamentti oli unelmatyö. Se oli inspiroivaa mutta myös vaativaa, erityisesti kaiken matkustamisen ja kotoa poissaolon takia.
Keskustan johtotehtävät
Europarlamentaarikkona toimiessaan Pakarinen nousi kotimaassa puolueensa sisällä. Vuonna 2012 hänet valittiin Keskustan varapuheenjohtajaksi, ja hän hoiti tehtävää vuoteen 2014. Hän palasi tehtävään uudelleen vuonna 2020 ja jatkoi vuoteen 2023. Hänen vastuullaan oli muun muassa puolueen eurooppalaisen linjan, teollisuuspolitiikan ja nuorempien jäsenten osallistamisen kehittäminen.
Marraskuussa 2022 hänet nimitettiin Keskustan ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Hän painotti kampanjassaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, EU-asioita, talouden kilpailukykyä ja perheiden arjen kysymyksiä.
Perhe ennen Brysseliä
Perhe-elämä on aina ollut ratkaiseva tekijä Pakarisen valinnoissa. Vuonna 2009 hän sai ensimmäisen poikansa europarlamenttikauden aikana. Vuonna 2013 hän odotti toista lastaan ja ilmoitti, ettei asetu ehdolle vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa.
Hän sanoi:
Haluan rauhoittaa elämää. Politiikka on tärkeää, mutta perhe menee edelle.
Hänen esikoisensa isä on hänen entinen miehensä Ville Manner, josta hän erosi vuosina 2011–2012. Avioeron jälkeen hän palasi tyttönimeensä Pakarinen vuonna 2013. Hänen toinen poikansa syntyi myöhemmin hänen kumppanilleen Eemeli Mäkinen, jota usein kutsutaan hänen puolisokseen.
Vaikka hän harvoin jakaa lastensa nimiä tai muita yksityiskohtia, hän on ollut avoin politiikan ja perhe-elämän tasapainottamisen haasteista.
Paluu kansalliseen politiikkaan
Vaikka hän astui pois Brysselistä, Pakarinen ei jättänyt politiikkaa kokonaan. Hän siirtyi vaikutusvaltaisiin avustajatehtäviin, aloittaen nimityksellä pääministeri Juha Sipilän EU-asioiden erityisavustajaksi tammikuussa 2017. Myöhemmin hän toimi EU-avustajana valtiovarainministeri Matti Vanhaselle vuosina 2020–2021, muovaten Suomen EU-politiikkaa haastavina aikoina.
Hän työskenteli myös yksityisellä sektorilla. Hän otti johtotehtävän Metsäteollisuus ry:ssä ja johti myöhemmin Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliittoa.
Liike-elämä ja startupit
Pakarinen on noussut merkittäväksi hahmoksi Suomen startup- ja digikentällä. Hän oli mukana perustamassa Suomen Startup Yhteisöä vuonna 2021 ja on ollut näkyvä innovaatiopolitiikan puolestapuhuja. Hänen omien sanojensa mukaan:
Hän kuvailee:
Tämä luo erinomaisen perustan suomalaisen elinkeinoelämän uudistumiselle ja kasvulle.
Vuoden 2024 lopulla ilmoitettiin, että hänestä tulee uusi Evermaden toimitusjohtaja alkaen tammikuusta 2025. Tässä roolissa hän yhdistää politiikan kokemuksensa, johtajuustaitonsa ja intohimonsa liiketoiminnan kasvuun.
Suomen Urheiluliiton johdossa
Huhtikuussa 2023 Pakarinen valittiin Suomen Urheiluliiton (SUL) ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi. Hänelle rooli merkitsi paluuta urheilun juurilleen, mutta myös suurta haastetta.
Sen jälkeen hän on ollut äänekäs Suomen urheilutavoitteista. Pariisin vuoden 2024 olympialaisten jälkeen — jolloin Suomi jäi ilman mitalia ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen — hän puolusti suomalaisia urheilijoita ja muistutti, että moni oli yltänyt finaaleihin ja kahdeksan parhaan joukkoon.
Hän sanoi:
Se oli yksi parhaista olympiatuloksista vuosikymmeniin finaalipaikkojen määrällä mitattuna. Narratiivi, että yleisurheilu epäonnistui, on harhaanjohtava.
Hän on vaatinut vahvempia investointeja huippu-urheiluun, mukaan lukien päätoimisia valmentajia, pitkäjänteistä rahoitusta ja korkeampaa kunnianhimoa.
Hän sanoi:
Urheilun kautta pystytään vaikuttamaan vahvasti asioihin. Emme voi olla tyytyväisiä nykyiseen tasoon. Suomen on tähdättävä maailman huipulle.
Hän sai myös kansainvälistä huomiota vaatiessaan, että Israelin tulisi sulkea pois kansainvälisestä urheilusta sen Gazassa tekemien toimien vuoksi, aivan kuten Venäjä suljettiin Ukrainan hyökkäyksen jälkeen.
Hän sanoi:
Urheilu ei voi sulkea tältä silmiä. Pelkät tuomiot eivät riitä — seurauksia on oltava.
Politiikan, bisneksen ja urheilun tasapaino
Tänä päivänä 44-vuotias Pakarinen seisoo suomalaisen elämän ainutlaatuisessa risteyksessä: eurooppalaisilla meriiteillä varustettuna poliitikkona, digitaalista kasvua vauhdittavana liike-elämän johtajana ja urheilujohtajana, joka yrittää nostaa suomalaisen yleisurheilun takaisin maailman huipulle.
Hän itse näkee jatkumon näiden maailmojen välillä. Oli kyse politiikasta, startupeista tai urheilusta, hän puhuu sinnikkyydestä, uudistuksista ja kunnianhimosta. Ja kaiken keskellä hän on pitänyt perheen päätösten ytimessä.
Hän sanoi:
Tekoja pitää tulla pitkäjänteisesti. Oli kyse urheilusta, politiikasta tai liiketoiminnasta, meidän on rakennettava kestäviä rakenteita tuleville sukupolville.