Suomi suunnittelee siirtymistä monopolijärjestelmästä lisenssimalliin verkkorahapelien osalta. Tämä uudistus, joka astuu voimaan viimeistään 1. tammikuuta 2026, pyrkii parantamaan rahapelijärjestelmän kanavointia ja avaamaan markkinat kilpailulle.
Uusi lisenssijärjestelmä kattaa verkkokasinot, verkkokolikkopelit, vedonlyönnin, verkkobingon sekä hevoskilpailuvedonlyönnin. Lakiesitys on lähetetty Euroopan komission arvioitavaksi, ja hallituksen ehdotus on määrä esittää eduskunnalle keväällä 2025. Lisenssihakemusprosessi alkaa suunnitelmien mukaan 1. tammikuuta 2026 jälkeen, ja uusi järjestelmä voi olla täysin käytössä aikaisintaan 1. heinäkuuta 2026, mutta viimeistään 1. tammikuuta 2027.
Ehdotetun kehyksen mukaan sekä B2C- että B2B-lisenssejä myönnetään enintään viideksi vuodeksi. Nykyinen valtion omistama monopolitoimija, Veikkaus Oy, kuitenkin säilyttää yksinoikeuden arpajaisiin, lottoon, fyysisiin kolikkopeleihin ja kivijalkakasinoiden peleihin. Tämä osittainen monopoli takaa, että osa nykyjärjestelmästä pysyy ennallaan, samalla kun muita sektoreita avataan kilpailulle.
Kuitenkin Veikkauksen monopoli on johtanut siihen, että monet suomalaiset pelaajat hakeutuvat ulkomaisille kasinoille saadakseen enemmän valinnanvaraa. Näillä alustoilla toimitaan lain harmaalla alueella, mikä tarkoittaa, että suomalaiset voivat laillisesti pelata pokeria, blackjackia, kolikkopelejä ja muita variaatioita esimerkiksi luottokorteilla tai kryptovaluutoilla (lähde: https://parhaatnettikasinot.ltd/). Vaikka näillä sivustoilla ei ole suomalaista rahapelilisenssiä, ne ovat säänneltyjä ulkomailla. Tämä varmistaa, että niiden käyttö on turvallista.
Uuden lisenssi- ja valvontaviranomaisen perustaminen on merkittävä muutos. Tämä elin vastaa lisenssien myöntämisestä, valvonnasta ja sakkojen antamisesta. Viranomainen korvaa nykyisen Poliisin hallituksen valvontaroolin, mikä viittaa erikoistuneempaan lähestymistapaan rahapelien sääntelyssä. Uusi viranomainen aloittaa toimintansa vuonna 2027, samaan aikaan lisenssijärjestelmän täysimääräisen käyttöönoton kanssa.
Yksi kiistanalaisimmista säännöksistä on vaatimus verkkotoimijoiden estää pääsy lisensoimattomille rahapelisivustoille. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on ohjata pelaajat lisensoiduille toimijoille ja pois mustilta markkinoilta. Kriitikot ovat kuitenkin ilmaisseet huolensa internetin vapaudesta ja siitä, kuinka tehokkaita nämä estotoimenpiteet todella ovat.
Lisensoitujen toimijoiden taloudellisiin velvoitteisiin kuuluu vuosittainen valvontamaksu, joka perustuu pelimarginaaliin, lisenssimaksu hakemusprosessin kustannusten kattamiseksi sekä 22 % vero bruttopelituotoista (GGR). Näillä taloudellisilla vaatimuksilla pyritään varmistamaan, että uusi järjestelmä tuottaa valtiolle tuloja samalla kun säilyttää kilpailukykyiset markkinat.
Euroopan pelialan ja vedonlyöntiyhdistys (EGBA) on ilmaissut tukensa ehdotetulle lainsäädännölle, mutta korostanut myös parannusta vaativia alueita. Erityisesti EGBA on nostanut esiin huolensa markkinointirajoituksista, kuten affiliate-markkinoinnin ja sosiaalisen median mainonnan kiellosta. Heidän mukaansa nämä kanavat ovat keskeisiä pelaajien ohjaamisessa lisensoiduille, säädellyille alustoille, ja ilman niitä pelaajat voivat siirtyä takaisin mustille markkinoille.
Lisäksi ehdotettu bonusten täyskielto on nostettu esiin mahdollisesti haitallisena. Vaikka tarkoituksena on suojella kuluttajia, EGBA huomauttaa, että tällainen kielto voi heikentää uusien lisensoitujen toimijoiden kilpailukykyä verrattuna lisensoimattomiin, mikä saattaa vaarantaa lainsäädännön tavoittelemat kuluttajansuojat. Siirtymän onnistuminen riippuu oikean tasapainon löytämisestä markkinoiden kilpailukyvyn ja tehokkaan kuluttajansuojan välillä.