Vuonna 2023 Suomen pääkaupunkiseudulla koettiin merkittävä lasku suorissa kasvihuonekaasupäästöissä, kertovat Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden (HSY) perjantaina julkaisemat alustavat tiedot.
Tiedot osoittavat, että alueen suorat päästöt vähenivät lähes 20 prosenttia edellisvuodesta, noin 3,7 miljoonaan tonniin hiilidioksidiekvivalentteja.
Vaikka Helsingin päästövähennys oli suurin, kaupunki tuotti noin kaksi miljoonaa tonnia kokonaismäärästä, mikä on 25 prosentin lasku edellisvuodesta. Vertailun vuoksi Espoo ja Kauniainen raportoivat 15 prosentin päästövähennykset, kun taas Vantaa ilmoitti 8 prosentin vähennyksen kasvihuonekaasupäästöissä.
Päästöt määritettiin mittaamalla kulutusta alueella. Näin ollen laskelmat eivät sisällä päästöjä, jotka liittyvät hyödykkeiden, kuten elintarvikkeiden tai rakennusmateriaalien, tuotantoon ennen niiden saapumista alueelle.
Luvut ovat alustavia, sillä liikenteen aiheuttamat päästöt on arvioitu käyttäen vuoden 2022 tietoja. Edellisvuoden päivitetyt tiedot on määrä julkaista kesäkuussa.
Perjantaina Tiina Haaspuro, ilmastoasiantuntija HSY:ssä, totesi, että kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen johtui pääasiassa alentuneista päästöistä kaukolämmön ja sähköntuotannossa, kaukolämmön päästöjen laskiessa 31 prosenttia.
“Siirryttiin vähäpäästöisempiin polttoaineisiin kaukolämmön tuotannossa. Erityisesti merkittävä hiilen käytön väheneminen sekä bioenergian ja lämpöpumppujen käytön lisääntyminen alensivat merkittävästi lämmöntuotannon päästöjä,” hän kommentoi.
Hiilen käyttö väheni lähes 45 prosenttia, koska Helsingin Hanasaaren hiilivoimala suljettiin vuoden 2023 alussa. Helsingin Sanomien mukaan, kun Salmisaaren B-laitoksen on suunniteltu lopettavan hiilen käytön ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla, hiilen osuuden odotetaan jatkavan vähenemistä alueen energiasekoituksessa.
Bioenergian käyttö kasvoi noin 50 prosenttia ja lämpöpumppujen käyttö lähes 40 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.
Sähköntuotannon päästöt alueella laskivat yli 20 prosenttia edellisvuodesta. Tämä vähennys voidaan attribuoida kansallisen energiainfrastruktuurin muutoksiin, mukaan lukien lisääntynyt tuulivoimakapasiteetti ja kolmannen reaktoriyksikön, Olkiluoto 3:n, valmistuminen Olkiluodon ydinvoimalassa.
Huolimatta poikkeuksellisen korkeista hinnoista, kokonaissähkönkulutus laski vain maltillisesti 3,5 prosenttia.
Kasvihuonekaasupäästöjen lasku voidaan osittain attribuoida myös satunnaisvaihteluille. Vertailuvuonna 2022 päästöt olivat poikkeuksellisen korkeat, kun Suomi kiireellisesti vaihtoi luonnonkaasusta hiileen ja öljyyn Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan vuoksi.