MERKITTÄVÄ PÄIVITYS Suomen asevelvollisuuslakiin ollaan laatimassa Suomen rajavartiolaitoksen aloitteesta.
Viime keskiviikkona Helsingin Sanomat paljasti, että päivitys mahdollistaisi reserviläisten mobilisoinnin avustamaan rajavalvonnassa tilanteissa, joissa rajaturvallisuus on heikentynyt niin merkittävästi, että sitä ei voida ylläpitää pelkästään ammattimaisten rajavartijoiden toimesta.
Sanomalehden mukaan nämä mobilisoinnit tapahtuisivat kertausharjoituksina, mutta olennaisena erona olisi, että ne keskittyisivät ei koulutukseen vaan välittömän avun tarjoamiseen kriittisissä tosielämän tilanteissa. Tällaisia skenaarioita voisivat olla tartuntataudin leviäminen tai vihamielisen ulkomaan toiminta, joka tuo suuria määriä siirtolaisia rajalle.
“Jos päähenkilökuntamme ei kykene hallitsemaan tilannetta itärajalla, tämä toimenpide olisi käytettävissämme,” selitti puolustusministeri Antti Häkkänen (Kokoomus) lehdistötilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 15. toukokuuta.
Periaatteessa hän huomautti, että muutos vahvistaa rajaturvallisuuden ylläpitämisen oikeuttavan reserviläisten mobilisoinnin kertausharjoituksiin.
Sekä Suomen rajavartiolaitos että Suomen hallitus uskovat, että muutos on tarpeellinen, koska Venäjä on osoittanut halukkuutensa osallistua toimintoihin, joita ei luokitella sotilasoperaatioiksi, mutta jotka kuitenkin kuormittavat rajavirkamiehiä merkittävästi. Muutos julkaistiin yleisön kommentoitavaksi viime viikolla, ja hallitus aikoo esittää sen eduskunnalle ennen kesätaukoa.
Muutos vaikuttaisi vain noin yhteen prosenttiin sotilasreservistä, erityisesti niihin reserviläisiin, jotka ovat suorittaneet asepalveluksensa Rajavartiolaitoksessa.
Reserviläiset, jotka muodostavat noin kolme neljäsosaa Suomen Rajavartiolaitoksen voimasta, voitaisiin kutsua rajalle lyhyellä varoitusajalla enintään 30 päivän ajaksi. Kutsun kynnys olisi kuitenkin korkea.
Hallitus tekisi päätöksen muutoksen käyttöönotosta presidentin esityksestä.
Heidän päätehtävänsä käsittäisivät tukitoimintoja, eivätkä he kantaisi ampuma-aseita, vaikkakin heillä olisi valtuudet käyttää voimatoimia säännöllisen rajaviranomaisen valvonnassa.
“Reserviläisiä voitaisiin määrätä vähemmän vaativiin tehtäviin, kuten logistiikkaan ja valvontaan, jotta päähenkilökunta voisi keskittyä vaativampiin tehtäviin,” Häkkänen selitti. “Rajavartija voisi antaa koulutetun reserviläisen käyttää voimakeinoja, pois lukien ampuma-aseiden käyttö, tilanteissa, joissa hallittava henkilö muodostaa väkivaltaisen uhan rajavartijan valvonnan alaisena.”
“Periaatteessa tehtävät eivät olisi sellaisia, jotka vaatisivat ampuma-aseiden käyttöä alun perin.”