Tilastokeskuksen alustavien tietojen mukaan Espoo sai tammi-syyskuun aikana toiseksi suurimman
absoluuttisen väestönkasvun Suomen kaupungeista.
Espoon kaupunki ilmoitti keskiviikkona julkaisemassaan tiedotteessa, että sen väkiluvun arvioidaan
kasvaneen 6 619:llä vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana, nousten 311 900:aan syyskuun
loppuun mennessä. Tämä kasvu ylittää edellisen vuoden vastaavan ajanjakson kasvun 850:llä.
Alustavat luvut osoittavat, että vieraskieliset muodostivat noin 80 prosenttia väestönkasvusta, ja
vieraskielisten osuus väestöstä oli 22 prosenttia syyskuun loppuun mennessä.
Vuonna 2022 Espoossa yleisimmin puhutut vieraat kielet olivat venäjä, viro, arabia, englanti, kiina ja
somali.
Espoon väestönkasvun pääasiallinen syy oli kansainvälinen muuttoliike, sillä muuttoliikkeen nettomäärä
oli 3 870 henkilöä kaupunkiin muuttaneiden hyväksi tammikuusta syyskuuhun. Toiseksi suurin
väestönkasvuun vaikuttanut tekijä oli kuntien välinen muuttoliike, joka lisäsi väestöä 1 620 henkilöllä.
Alustavat tiedot viittaavat siihen, että kaupungin väkiluku on kasvamassa arviolta 8 700 henkilöllä
vuonna 2023.
Kuukauden alussa pormestari Jukka Mäkelä (Kok.) sanoi kaupungin houkuttelevuuden johtuvan vahvasta
paikallisesta ja kansainvälisestä kaupallisesta rakenteesta sekä dynaamisesta tutkimus- ja
kehitysympäristöstä.
Hän totesi: “Tämä tuo elinvoimaa ja kilpailukykyä ei vain Espoolle, vaan koko pääkaupunkiseudulle ja
laajemmin koko Suomelle.”
Tilastokeskuksen mukaan Helsinki koki vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana suurimman
väestönkasvun, 8 980 henkilön lisäyksellä. Tampere oli listalla kolmantena 5 189 uuden asukkaan myötä.
Elokuussa Helsingin kaupunki ilmoitti ennustavansa, että vieraskielisten asukkaiden osuus kasvaa
nykyisestä 16 prosentista 21 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ennusteiden mukaan pääkaupungin
vieraskielisen väestön määrä kasvaa 40 000:lla, saavuttaen 154 700 henkeä vuosikymmenen loppuun
mennessä, ja tämän kasvun odotetaan johtuvan erityisesti aasialaisten kielten, kuten kiinan, vietnamin
ja nepalin puhujien määrän lisääntymisestä.
Samaan aikaan Suomen väkiluku kasvoi 30 414:llä, 5 594 384:ään tammikuusta syyskuuhun,
Tilastokeskuksen alustavien tietojen mukaan. Tämä kasvu johtui yksinomaan maahanmuutosta, sillä
maahan saapuneiden määrä ylitti maasta lähteneiden määrän 41 268:lla.
Saman yhdeksän kuukauden aikana luonnollinen väestönmuutos oli negatiivinen, kuolemien määrä ylitti
syntyneiden määrän 10 817:llä.