Sunnuntaina professorit Lena Näre ja Markus Jäntti julkaisivat vetoomuksen, jossa tuomittiin laajasti kritisoitu hallituksen esitys uudeksi rajaturvallisuuslaiksi.
Vetoomuksessa todetaan: ”Vetoamme vakavasti teihin, hallintovaliokunnan jäseniin, että käyttäisitte harkintavaltaanne ja hylkäisitte tämän ehdotetun lainsäädännön, joka loukkaa Suomen perustuslakia ja ihmisoikeuksia koskevia velvoitteitamme.”
Eduskunnan hallintovaliokunta kokoontui maanantaina keskustelemaan ehdotetusta laista.
Helsingin Sanomat raportoi sunnuntaina, että alkuperäiseen määräaikaan, kello 22:00 mennessä, yli 200 tutkijaa eri aloilta oli allekirjoittanut vetoomuksen. Maanantain keskiyöhön mennessä allekirjoittaneiden määrä oli kasvanut noin sadalla.
Näre ja Jäntti korostivat vetoomuksessa, että tällaisen lakiehdotuksen hyväksyminen parlamentissa olisi ennenkuulumatonta ja väittivät, että hallitus ei ole vakuuttavasti osoittanut, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu muodostaisi merkittävän turvallisuusuhan Suomelle.
He väittivät, “Oikeusvaltion on ylläpidettävä oikeutta hakea turvapaikkaa riippumatta siitä, mitä reittiä tai keinoa henkilö on käyttänyt saapuakseen rajalle.”
Näre lisäsi Helsingin Sanomille, että tavoitteena on varmistaa, että komitea tekee päätöksen, jota pidetään historiallisesti oikeana.
“Olemme saaneet näkemyksiä oikeustieteilijöiltä, mutta tavoitteenamme on osoittaa, että laajempi akateeminen yhteisö, mukaan lukien humanistit ja yhteiskuntatieteilijät, jakavat samat huolenaiheet, jotka perustuslakivaliokunta on tuonut esille,” hän selvensi sunnuntaina päivälehdelle.
Nären, Helsingin yliopiston sosiologian professorin ja turvapaikka- sekä maahanmuuttoa tutkineen asiantuntijan mukaan Suomi pystyy selviytymään mahdollisesta Venäjän järjestämästä tulijoiden aallosta. Hän korosti, että näitä saapujia ei tulisi automaattisesti pitää erityisen vaarallisina vain siksi, että heidät on ohjattu rajalle Venäjän toimesta.
“En ole törmännyt mihinkään todisteeseen, joka viittaisi siihen, että nämä henkilöt olisivat luonnostaan vaarallisia.”
Hän arvioi myös, että sopiva reaktio instrumentoituneeseen maahanmuuttoon on ottaa vastaan ja käsitellä tulijat. Hän huomautti, että vastaanottojärjestelmä sisältää monenlaisia käytäntöjä ja menettelyjä, jotka osoittautuivat tehokkaiksi vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana.
“En ymmärrä, mikä tekee tästä tilanteesta niin erilaisen verrattuna [vuoden 2015 kriisiin], kun selvisimme haasteesta erittäin hyvin.”
Vetoomus korostaa, että yli 35 000 turvapaikanhakijaa saapui maahan syksyllä 2015 aiheuttamatta merkittäviä keskusteluja ihmisoikeussopimusten hylkäämisestä. Huolimatta yli 68 000 väliaikaista suojelua koskevan hakemuksen vastaanottamisesta henkilöiltä, jotka pakenivat Venäjän hyökkäystä Ukrainasta helmikuusta 2022 lähtien, Suomi on onnistunut välttämään vakavan kriisin.
“Keskustelu on ollut turhauttavan yksinkertaistettua – ehdottaen, että pelkästään Venäjän osallisuuden vuoksi nämä henkilöt ovat jotenkin erilaisia kuin ne, jotka hakevat turvapaikkaa Suomessa Norjan tai Ruotsin kautta,” Näre ilmaisi pettymyksensä Helsingin Sanomille.
Jäntti on taloustieteilijä Tukholman yliopistossa.