Pääministeri Petteri Orpon (Kok) hallitus ei tee tarpeeksi ilmastohätätilanteen ratkaisemiseksi, toteaa Suomen ilmastopaneeli.
Riippumaton asiantuntijapaneeli antoi viime viikolla lausunnon, jossa se kehotti hallitusta “kuuntelemaan” tiedettä ja toteuttamaan välittömästi tehokkaita ilmastotoimia, kuten vähentämään turvemaiden päästöjä ilman, että “kustannuksia siirretään viljelijöille.”
Asiantuntijat kehottivat myös hallitusta ottamaan käyttöön politiikkoja, jotka vähentävät hakkuita, korostaen, että korkeat hakkuumäärät ovat yksi tärkeimmistä syistä hiilinielujen viimeaikaiseen merkittävään vähenemiseen. He korostivat, että hakkuumäärät ovat ylittäneet kestävyyden rajat puuntuotannon näkökulmasta kymmenessä alueella – puhumattakaan ilmaston ja luonnon näkökulmista.
“Suomen on luotava visio kotimaisen puun käytön vähentämiseksi samalla kun sen lisäarvoa kasvatetaan,” lausunnossa todetaan.
Ilmastopaneeli korosti myös, että ilmastotoimien laiminlyönnin odotetaan olevan huomattavasti kalliimpaa kuin toimenpiteiden toteuttamisen. Maaliskuussa Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) arvioi, että toimimattomuuden kokonaiskustannukset olisivat noin 1 266 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuosina 2025–2100 verrattuna kustannuksiin, jotka aiheutuvat ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta alle 1,5 °C:een.
“Tämä luku on kuitenkin todennäköisesti huomattava aliarvio,” WMO sanoi.
Ilmastopaneeli muistutti, että Suomen talous ja turvallisuus eivät ole immuuneja kiihtyvän ilmastohätätilan suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. “Osallistumalla EU:n yhteisiin päästövähennyksiin osaltaan, Suomella on vaikutus, joka on suurempi kuin sen koko,” asiantuntijat huomauttivat.
Hallitus, he lisäsivät, voi tarkistaa ilmasto- ja energiastrategiassa esitetyt toimenpiteet, jotka toimitetaan EU:lle 30. kesäkuuta mennessä.
Nykyiset toimenpiteet johtavat siihen, että maa ei täytä sitoumuksiaan.
“Hallitus on tähän mennessä tehnyt päätöksiä ja toimenpiteitä, jotka ovat riittämättömiä suhteessa oikeudellisesti sitoviin tavoitteisiin”, asiantuntijat totesivat. “Maan- ja liikenteenhoitosektoreilla tarvitaan päättäväisiä toimia, jotta yhteisesti sovitut tavoitteet saavutetaan. Ilmastolaki ja Suomen EU-velvoitteet vaativat välitöntä suunnanmuutosta.”
Viime vaalikaudella hyväksytty laki asettaa tavoitteeksi hiilineutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä. Suomi on luvannut EU:lle puolittaa taakanjakosektorin päästöt vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä.
Taakanjakosektoriin kuuluvat toimialat, joita ei kata päästökauppajärjestelmä, kuten maatalous, lämmitys ja liikenne.
Ilmastopaneeli huomautti, että hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka vain lisäävät liikenteen päästöjä, kuten uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentaminen ja fossiilisten polttoaineiden verojen leikkaaminen.
Pitämällä bensiinin ja dieselin hinnat alhaisina ja antamalla väärän viestin bensiini- ja dieselajoneuvojen hintakilpailukyvystä, hallitus estää tieliikenteen sähköistymistä.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (Kok) ja hänen kabinetin kollegansa ovat toistuvasti todenneet, että hallitus keskittyy teknisiin ratkaisuihin ilmastohätätilanteen torjumiseksi, mukaan lukien hiilidioksidin talteenoton ja pienten modulaaristen reaktoreiden teknologian edistäminen. On kuitenkin yleisesti pidetty epätodennäköisenä, että tällaiset teknologiat saavuttaisivat laajuuden ennen 2030-lukua.
Hallitus on myös väittänyt lisäävänsä kansallista “ilmastokädenjälkeä” – toimenpiteiden mittaria, joilla on positiivinen vaikutus ilmastoon – helpottamalla ilmastoystävällisten ratkaisujen vientiä.
Ilmastopaneeli tunnusti, että energiantuotannon päästöt ovat vähentyneet odotettua nopeammin, suurelta osin EU:n päästökauppajärjestelmän ansiosta. Onnistumiset tällä alalla eivät kuitenkaan poista tarvetta ryhtyä toimiin hiilinielujen edistämiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi, se korosti.