20.3 C
Helsinki
Monday, July 8, 2024

Katsaus Suomen peliteollisuuden teknologisiin ja sosiaalisiin muutoksiin

Suomen peliteollisuus on tunnettu monipuolisuudesta ja innovatiivisuudestaan,...

Veikkaus keskittää toto-pelien painopistettä Suomeen

Veikkaus on ilmoittanut päätöksestään keskittää toto-pelien tarjontaa...

Tunnistautumispakko 2024: Ässä-arpa ei ole enää entisensä

Veikkauksen raaputusarvat ovat lähes kaikille suomalaisille hyvin...

Suomi välttää liiallisen alijäämämenettelyn, pysyen “veitsen terällä”

UutisetSuomi välttää liiallisen alijäämämenettelyn, pysyen "veitsen terällä"

Suomi on onnistunut välttämään liiallisen alijäämämenettelyn, vaikka sen ennustetaan rikkovan Euroopan unionin velkasääntöjä vuonna 2024, kertoo Helsingin Sanomat.

Viime viikolla Euroopan komissio ilmoitti, ettei se aloita menettelyä Suomea vastaan, sillä se odottaa vain väliaikaista rikkomusta kolmen prosentin budjettialijäämärajassa. Ennusteiden mukaan Suomen alijäämä on 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024.

“Ilman huhtikuussa tehtyjä hallituksen toimia rikkomus ei olisi ollut vähäinen ja väliaikainen. Kehysriihessä päätetyt lisäsäästötoimet olivat ratkaisevia,” totesi valtiovarainministeri Riikka Purra (PS).

“Tämän saavuttamiseksi toteutimme kovia toimenpiteitä huhtikuussa. Nyt voimme olla tyytyväisiä, että olemme ainakin tällä kertaa onnistuneet välttämään liiallisen alijäämämenettelyn.”

Menettely käynnistettiin seitsemää muuta jäsenvaltiota vastaan: Belgiaa, Ranskaa, Italiaa, Unkaria, Maltaa, Puolaa ja Slovakiaa. Menettelyn aloittaminen, joka tapahtuu, kun budjettialijäämä ylittää 3 prosenttia tai valtion velka ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, edellyttää jäsenvaltiolta taloudellisen sopeutumisohjelman noudattamista, jonka on laatinut Euroopan komissio.

Euroopan komissio teki päätöksensä Suomesta perustuen sekä omiin ennusteisiinsa että aiempaan Suomen valtiovarainministeriön ennusteeseen.

Viime viikolla valtiovarainministeriö tarkisti ennusteitaan, arvioiden, että budjettialijäämä kasvaa 3,7 prosenttiin vuonna 2024 ja pienenee 3,1 prosenttiin vuonna 2025. Se huomautti myös, että julkistalouden velkasuhde jatkaa kasvuaan huolimatta odotetusta kasvun jatkumisesta vuoden loppua kohti ja pääministeri Petteri Orpon (Kok) hallituksen toteuttamista laajoista sopeutustoimista.

Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu velka odotetaan ylittävän 80 prosenttia BKT:sta vuonna 2024.

“Paljon riippuu nyt taloustilanteen muutoksista. Saapuuko muutos tarpeeksi ajoissa, onko se tarpeeksi voimakas ja tukeeko se täysin julkistaloutta? Kuljemme veitsenterällä”, ministeriö totesi painokkaasti muotoillussa ennusteessaan.

Valtiovarainministeriö huomioi sekä rohkaisevia että huolestuttavia suuntauksia.

Kun taantuma helpottaa ja talouskasvu kiihtyy, budjettialijäämän odotetaan pienenevän tulevina vuosina. Samoin talouden vahvistamisen odotetaan alkavan taloudellisten sopeutustoimien myötä, ja työmarkkinoiden tilanteen ennustetaan paranevan tulevina vuosina maahanmuuton ja erilaisten politiikkatoimien seurauksena.

Toisaalta verotulot ovat ennakoitua pienemmät, mikä kasvattaa budjettialijäämää. Sekä kuntien että hyvinvointipalveluja tarjoavien alueiden menot nousevat nopeammin kuin odotettiin, ja tuoreet luvut alueilta herättävät erityistä huolta valtiovarainministeriössä.

Lisäksi velanhoitokustannukset ovat edelleen aiempaa korkeampia.

Viime viikolla valtiovarainministeriö raportoi, että kansantaloudessa oli nähtävissä lievää kasvua aiemmin tänä vuonna ja huomautti, että kasvun odotetaan kiihtyvän vuoden loppua kohti, kun inflaatio hidastuu, korkotasot laskevat ja kuluttajien luottamus kasvaa, mikä kannustaa kotitalouksia lisäämään kulutustaan. Suomen talouden ei kuitenkaan odoteta kasvavan vuoden 2024 aikana edellisvuotta enemmän.

Samaan aikaan kun maailmantalous vahvistuu, Suomen vienti saa siitä hyötyä, ja investointien odotetaan kasvavan.

Tutustu muuhun sisältöömme

Tutustu muihin tunnisteisiin:

Suosituimmat artikkelit