20.3 C
Helsinki
Monday, July 8, 2024

Katsaus Suomen peliteollisuuden teknologisiin ja sosiaalisiin muutoksiin

Suomen peliteollisuus on tunnettu monipuolisuudesta ja innovatiivisuudestaan,...

Veikkaus keskittää toto-pelien painopistettä Suomeen

Veikkaus on ilmoittanut päätöksestään keskittää toto-pelien tarjontaa...

Tunnistautumispakko 2024: Ässä-arpa ei ole enää entisensä

Veikkauksen raaputusarvat ovat lähes kaikille suomalaisille hyvin...

Suomen viranomaiset asettavat tiukat metsiensuojelustandardit, mikä herättää voimakasta kritiikkiä

UutisetSuomen viranomaiset asettavat tiukat metsiensuojelustandardit, mikä herättää voimakasta kritiikkiä

Tiistaina pääministeri Petteri Orpon (Kok) hallitus ilmoitti aikeistaan ottaa käyttöön merkittävän tiukat standardit muinaismetsien luokittelulle osana sitoutumistaan Euroopan unionin biodiversiteettistrategiaan.

Nämä standardit perustuvat pääasiassa puiden keski-ikään ja metsässä olevan lahopuun määrään.

Uudessa ehdotuksessa todetaan, että havumetsien ikävaatimus tulee olemaan 140 vuotta eteläisillä ja keskisillä boreaalisilla vyöhykkeillä ja 160–200 vuotta pohjoisella boreaalisella vyöhykkeellä. Lehtimetsille ikä asetetaan 100 vuotta eteläisillä ja keskisillä vyöhykkeillä ja 140 vuotta pohjoisella vyöhykkeellä.

Eteläisellä boreaalisella vyöhykkeellä kuusi- tai lehtimetsät, jotka sisältävät vähintään 50 kuutiometriä lahopuuta hehtaarilla, ovat oikeutettuja vanhojen metsien suojelustatukseen. Vaatimus laskee 40 kuutiometriin keskisellä boreaalisella vyöhykkeellä ja edelleen 20–30 kuutiometriin pohjoisella boreaalisella vyöhykkeellä.

Vastaavasti eteläisellä boreaalisella vyöhykkeellä mäntyvaltaisten metsien on sisällettävä 40 kuutiometriä lahopuuta hehtaarilla täyttääkseen suojelukriteerit, ja tämä vaatimus laskee 30 kuutiometriin keskisellä boreaalisella vyöhykkeellä ja 10–20 kuutiometriin pohjoisella boreaalisella vyöhykkeellä.

Ehdotuksesta julkisen palautteen määräaika päättyy 24. heinäkuuta.

EU:n biodiversiteettistrategia velvoittaa jäsenvaltioita suojelemaan vanhoja ja luonnontilaisia metsiään, mutta antaa niille huomattavaa liikkumavaraa vanhojen metsien määrittelyssä.

Kahden eri kriteeristön välillä valitessaan—yksi kehitetty ympäristöministeriön ja toinen maa- ja metsätalousministeriön toimesta—Suomen hallitus päätyi jälkimmäiseen. Ympäristöministeriön ehdotus oli tiiviimmin linjassa tieteellisten suositusten kanssa ja olisi luokitellut enemmän metsiä vanhoiksi metsiksi, kun taas maa- ja metsätalousministeriön ehdotus asetti erittäin tiukat standardit metsien keski-iälle ja lahopuun määrälle.

Tiistaina ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (Kok) puolusti päätöstä korostaen, että kriteerit vaikuttavat sekä valtion että yksityisomistuksessa oleviin metsiin.

“Kriteerit vaikuttavat 600 000 metsänomistajaan. Kyse on omaisuudensuojasta,” hän totesi lehdistötilaisuudessa.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (KD) ilmaisi huolensa niin sanotusta harmaasta suojelusta – erityisesti tilanteista, joissa metsänomistajat eivät ehkä pystyisi myymään mahdollisesti kriteerit täyttäviä metsiä. Hän myönsi kuitenkin, että yksityisomistuksessa olevien metsien laajuudesta ei ole koottu arvioita.

“Tietenkin, emme ole tehneet vaikutusarviointeja, koska kriteerejä ei ole edes vahvistettu. Siksi kokoamme nyt tätä luetteloa,” hän vastasi terävästi.

Opposition ja ympäristöjärjestöjen arvostelijat kritisoivat päätöstä ankarasti, huomauttaen, että se käytännössä sulkee suojelun ulkopuolelle lähes kaikki Lapin eteläpuoleiset metsät.

“Mikäli ehdotusta ei muuteta, hallituksen suojelutoimet osoittautuvat pelkäksi farssiksi,” totesi Touko Sipiläinen, Greenpeace Nordicin ohjelmajohtaja Suomessa, lausunnossa, jota tukivat myös WWF Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL).

Ympäristöjärjestöt väittävät, että ehdotus johtaa Suomen luonnonmetsien jatkuvaan vähenemiseen.

“Hallituksen päätöksessä merkittävää on vastuun välttely,” kommentoi Hanna Halmenpää, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja.

Jenni Pitko (Vihreät), eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kertoi tiistaina YLE:lle, että ehdotus on yhtä haitallinen kuin pelättiin, eikä sillä ole minkäänlaista tieteellistä perustaa.

“Tilanne näyttää siltä, että emme saavuta tieteellisesti perusteltuja kriteerejä, jotka takaavat kaikkien jäljellä olevien luonnonmetsiemme suojelun,” hän ilmaisi pahoitellen haastattelussa julkiselle yleisradiolle.

“Biodiversiteetin häviäminen jatkuu,” toisti Janne Kotiaho, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja. “Tämä päätös ei tarjoa mitään hyötyä luonnolle. Se ei pysäytä luonnon rappeutumista.”

Maria Ohisalo ja Krista Mikkonen, molemmat Vihreän liiton entisiä ympäristöministereitä Mykkäsen asemassa, uskoivat, että hallitus jätti huomiotta tieteelliset todisteet päätöstä tehdessään.

“Hallituksen olisi pitänyt kehittää todella tieteellisiin perusteisiin nojautuvat kriteerit, mutta he epäonnistuivat siinä,” Ohisalo totesi tiistaina Helsingin Sanomille. “Nämä kriteerit eivät perustu ekologiseen näyttöön, vaan muihin tekijöihin annettiin etusija,” Mikkonen täydensi.

Mai Kivelä (LA), eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen, arvosteli Mykkästä siitä, että hän ei puolustanut luontoa riittävällä tavalla, kuten ympäristöministeriltä odotetaan.

Hallituksen eilen paljastama luonnonsuojelusuunnitelma sisältää kriteerit vanhojen metsien tunnistamiseksi ja lisäsuojatoimenpiteitä valtion metsille. Pinja Perholehto (SDP) ilmaisi pettymyksensä Helsingin Sanomille, erityisesti lisäsuojelutoimenpiteiden osalta.

“Lisäsuojelu vanhoissa valtion metsissä saattaa olla vielä suurempi pettymys kuin itse kriteerit,” hän kommentoi.

Vaikka hallitus on osoittanut 31 000 hehtaaria valtion metsiä suojeltavaksi, mikä on 1 000 hehtaaria enemmän kuin edellisellä kaudella, päätös on herättänyt kritiikkiä oppositiolta kahdesta pääsyystä: Ensinnäkin suojatut metsät sijaitsevat lähes kokonaan Pohjois-Suomessa ja Lapissa, vaikka suurin suojelutarve on Etelä-Suomessa. Toiseksi nämä metsät sijaitsevat pääosin Metsähallituksen ekologisessa verkostossa, missä kaupallinen käyttö on jo kielletty.

“Suojelutoimenpiteet keskittyvät nyt Pohjois-Suomeen, erityisesti alueille, jotka on jo suljettu kaupalliselta käytöltä tai jotka ovat pensaikkoja tai autiomaita. Tämä lähestymistapa ei pysäytä metsien biodiversiteetin heikkenemistä,” Mikkonen totesi.

Yhteisessä lausunnossaan ympäristöjärjestöt arvioivat, että suojelun tehostamispäätös ei välttämättä laajenna suojeltujen alueiden pinta-alaa.

Tiistaina ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen muistutti, että valtion metsien suojeleminen on ollut haaste jokaiselle hallitukselle, mukaan lukien pääministeri Sanna Marinin (SDP) johtama hallitus.

Ohisalo ja Mikkonen vastasivat kommenttiin korostamalla edellisen hallituksen muita suojelutoimia, kuten Metso-ohjelman rahoituksen lisäämistä sekä Helmi-elinympäristöohjelman ja Oma Luontolahja -aloitteen käynnistämistä.

Perholehto myönsi, että edellinen hallitus ei myöskään onnistunut pysäyttämään biodiversiteetin vähenemistä metsissä. “On kohtuullista tunnustaa, ettemme tehneet kaikkea tarvittavaa. Suojelutoimet on jatkettava tämän vaalikauden aikana ja seuraavalla,” hän korosti.

Tutustu muuhun sisältöömme

Tutustu muihin tunnisteisiin:

Suosituimmat artikkelit