23.4 C
Helsinki
Tuesday, June 4, 2024

Katsaus Suomen peliteollisuuden teknologisiin ja sosiaalisiin muutoksiin

Suomen peliteollisuus on tunnettu monipuolisuudesta ja innovatiivisuudestaan,...

Veikkaus keskittää toto-pelien painopistettä Suomeen

Veikkaus on ilmoittanut päätöksestään keskittää toto-pelien tarjontaa...

Tunnistautumispakko 2024: Ässä-arpa ei ole enää entisensä

Veikkauksen raaputusarvat ovat lähes kaikille suomalaisille hyvin...

YLE: Suomalaiset äänestäjät ovat halukkaampia kuin ehdokkaat torjumaan maahanmuuttajia EU:n rajoilla

UutisetYLE: Suomalaiset äänestäjät ovat halukkaampia kuin ehdokkaat torjumaan maahanmuuttajia EU:n rajoilla

SUOMALAISET ÄÄNESTÄJÄT suhtautuvat selvästi tiukemmin kuin ehdokkaat mahdollisuuteen kieltää maahanmuuttajilta pääsy EU:n rajoille, ilmenee Natopollin julkaisemasta politiikkakatsauksesta.

Katsauksen mukaan 52 prosenttia väestöstä uskoo, että on mahdollista torjua maahanmuuttajia 27 maan unionin rajoilla, vaikka tällaiset toimet saattaisivat johtaa hengenvaarallisiin riskeihin. Vain 28 prosenttia Suomen ehdokkaista Euroopan vaaleissa jakaa tämän näkemyksen, paljastaa YLEn vaalikompassi.

Maahanmuuttajien pääsyn unioniin kieltämisen ajatus saa erityisesti suosiota Perussuomalaisten joukossa. Ylivoimainen enemmistö, 89 %, populistisen oikeistopuolueen kannattajista ja 67 % sen ehdokkaista kannattaa tätä näkemystä. Jyrkässä kontrastissa tähän, yksikään Vihreän liiton tai Vasemmistoliiton ehdokas ei tue tätä näkemystä, vaikka jonkin verran tukea – 17 ja 18 prosenttia vastaavasti – löytyy näiden kahden oppositiopuolueen kannattajilta.

Samanaikaisesti kyselyyn vastanneet kuvasivat Euroopan unionia ensisijaisesti ihmisoikeuksien puolustajana ja oikeusvaltion periaatteiden ylläpitäjänä.

Politiikkakatsauksen tekemään kyselyyn vastanneiden keskuudessa paljastui myös laaja julkinen tuki Ukrainan tukemiselle.

52 prosentin mukaan EU-maiden tulisi lähettää joukkoja auttamaan maata, jos se kohtaisi tappion uhan Venäjän käymässä sodassa. Tätä mieltä oli 45 prosenttia YLEn vaalikompassin kyselyyn vastanneista ehdokkaista.

Puoluekohtaisia eroja kuitenkin oli. Vasemmistoliiton kannattajista 58 prosenttia suosi tätä toimenpidettä, kun taas vain 16 prosenttia puolueen ehdokkaista tuki ideaa. Kansallisen Kokoomuksen tukijoiden keskuudessa 51 prosenttia kannatti ajatusta, kun taas 75 prosenttia oikeistolaisen hallituspuolueen ehdokkaista tuki sitä.

Hanna Wass, Helsingin yliopiston poliittisen tieteen tutkija, selitti YLE:lle, että kyselyssä ja vaalikompassissa vastaajille tarjottiin erilaisia vaihtoehtoja: ehdokkaat saivat valita täysin samaa mieltä, osittain samaa mieltä, osittain eri mieltä ja täysin eri mieltä, kun taas kyselyyn osallistuneiden piti valita kyllä tai ei.

“Hän totesi, että ‘kyllä’ tai ‘ei’ -vastauksen selkeys korostaa eroja.”

Wass on myös Natopollin kirjoittajia.

Vaikka äänestäjien ja ehdokkaiden näkemyserojen tarkkojen syiden osoittaminen on haastavaa, hän havaitsi yhden selvän trendin tuloksissa: suomalaiset ovat laajalti yhtä mieltä Ukrainan tukemisen tärkeydestä.

Jopa 42 prosenttia kansasta ilmoitti, että he olisivat valmiita toivottamaan maan tervetulleeksi EU:hun, vaikka se ei täyttäisikään kaikkia jäsenyyskriteerejä. Vain 17 prosenttia Suomen eurovaaliehdokkaista jakoi tämän mielipiteen.

Wass ehdotti, että tämä ero saattaa heijastaa erilaisia painotuksia kyselyissä: kansa saattaa pohtia, mikä on eettisesti ja moraalisesti oikein, kun taas ehdokkaat keskittyvät siihen, mikä on poliittisesti mahdollista.

Natopoll-raportti myös korostaa, että informaatiosodankäynti, kyberoperaatiot ja rajat ylittävä rikollisuus nähdään Suomen merkittävimpinä uhkina. Ensimmäiset kaksi koettiin erittäin suuriksi tai melko suuriksi uhiksi 91 prosentin toimesta vastaajista, kun taas kolmas katsottiin erittäin suureksi tai melko suureksi uhaksi 77 prosentin toimesta vastaajista.

Wass selitti YLE:lle, että Suomen liittyminen NATO:on näyttää vähentäneen huolia perinteisistä sotilaallisista uhista, kuten aseellisesta hyökkäyksestä.

“Ilmeisesti Venäjän hybriditaktiikat ovat keskeinen tekijä näissä tuloksissa. Äänestäjät tunnistavat nämä riskit todellisiksi ja uskovat, että meidän on oltava keinoja niiden käsittelemiseksi,” hän totesi.

Yli 1,600 suomalaista osallistui kyselyyn, joka suoritettiin 18.–24. huhtikuuta. Samaan aikaan YLE:n vaalikompassi keräsi vastauksia hieman yli 200:lta henkilöltä, jotka tavoittelevat paikkaa Euroopan parlamentissa. Euroopan parlamentin vaalit pidetään Suomessa 9. kesäkuuta, ja ennakkoäänestys on mahdollista 29. toukokuuta – 4. kesäkuuta.

Tutustu muuhun sisältöömme

Tutustu muihin tunnisteisiin:

Suosituimmat artikkelit