Pääministeri Petteri Orpon (Kok) hallitus ilmoitti viime viikolla kehysriihensä jälkeen, että se on osoittanut lisärahoitusta luoville aloille.
Liitteenä olevien asiakirjojen mukaan tämä lisärahoitus on tarkoitettu tukemaan tutkimusta ja kehitystä luovilla aloilla sekä edistämään taiteen ja kulttuurin tutkimukseen perustuvien innovaatioiden kaupallistamista.
Business Finland vastaa varojen jakamisesta.
Helsingin Sanomat raportoi lauantaina, että asiakirjat eivät selkeästi osoita, että hallitus on periaatteessa siirtämässä rahoitusta vakiintuneilta kulttuurialan yrityksiltä teknologiaan keskittyvään tutkimus- ja kehitystoimintaan – suosien kanavia, jotka tyypillisesti hyödyttävät vain pientä joukkoa luovia yrityksiä.
Petra Tarjanne, virkamies Työ- ja elinkeinoministeriössä, vahvisti lehdelle, että hallitus ei ole myöntänyt lisärahoitusta luoville aloille.
Hän selitti, että hallituksen menettely luovien alojen rahoituksen jakamisessa on niin monimutkainen, etteivät kaikki päätöksentekijät täysin ymmärrä sitä. Tärkeänä seikkana hallitus on sitoutunut nostamaan tutkimus- ja kehitysmenojen osuuden neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuosikymmenen loppuun mennessä, vahvistaen tämän sitoumuksen kehysriihessä päätöksellä lisätä tutkimus- ja kehitysrahoitusta 280 miljoonalla eurolla vuosittain vuosina 2025–2028.
Vain rajallinen määrä kulttuurihankkeita on oikeutettu tähän rahoitukseen.
Tällä hetkellä Business Finland jakaa noin miljoona euroa vuodessa tutkimus- ja innovaatiorahoitusta luoville aloille, kun taas muut rahoituslähteet näille aloille ovat yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Kehysriihessä tehdyt päätökset, kuten Tarjanne raportoi Helsingin Sanomille, osoittavat, että rahoitus ensin mainitusta lähteestä on odotettavasti kasvussa, kun taas jälkimmäisestä vähenee 20 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Kari Komulainen, Business Finlandin vanhempi apurahajohtaja, kertoi lehdelle, että tutkimus- ja kehitystoimintaan osoitetut varat voivat tukea innovaatioita, jotka hyödyntävät teknologioita kuten tekoälyä tai lisättyä todellisuutta.
Hän lisäsi, että vaikka julkinen organisaatio hallinnoi näiden varojen jakelua, se ei määrittele niiden käyttötarkoitusta, korostaen, että tämä rahoitus on erillään teknologiaperusteisille innovaatioille osoitetusta rahoituksesta.
Sakarias Sokka, erikoistutkija Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa, huomautti, että Business Finland soveltaa rahoituskriteerejä, jotka rajoittavat valtion tuen vain kapealle joukolle toimijoita kulttuurialalla.
Hän päätteli, “Taiteellisen sisällön luominen ei yleensä kuulu yritystukien piiriin.”
Vaikka taiteilijat harjoittavat liiketoimintaa muistuttavaa toimintaa, nämä toiminnot eivät usein täytä kriteereitä niiden pienen mittakaavan tai kansainvälisiltä tavoitteiltaan puuttuvien ominaisuuksien, kuten startup-yritysten tapauksessa, vuoksi.
Sokka totesi, “Nykyinen yritystukien kirjo ei tarjoa helpotusta viime vuosina toteutetulle kulttuuripolitiikalle.”
Hän ehdotti, että opetus- ja kulttuuriministeriön sekä elinkeinoelämän ja Helsingin ministeriön tulisi arvioida uudelleen strategioitaan kulttuurialan kehittämiseksi. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, ymmärtävätkö rahoitusmekanismeja luovat virkamiehet alaa tulevaisuudessa riittävästi.