Torstaina Suomen hallitus vahvisti joukon muutoksia maahanmuutto- ja kansalaisuuslakeihin, jotka esitetään eduskunnalle.
Sisäministeri Mari Rantanen (PS) ilmoitti eilen lehdistötilaisuudessa, että nämä muutokset muodostavat ensimmäisen osan lainsäädäntöpaketista, jonka tavoitteena on luoda tiukemmat maahanmuuttokriteerit Suomeen.
Hän muistutti, että hallitus sitoutui toimintasuunnitelmassaan vähentämään turvapaikkaprosessin käyttöä, joka perustuu Eurooppaan saapumiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta. Sen sijaan painopiste siirtyy avun tarjoamiseen haavoittuvissa olosuhteissa oleville henkilöille heidän kotimaissaan.
Muutokset toteutetaan asteittain, ja niiden tavoitteena on tiukentaa kansainvälisen suojelun kriteerejä, estää maahanmuuttosääntöjen kiertäminen, nopeuttaa hylättyjen turvapaikanhakijoiden karkottamista, vähentää vastaanottorahaa ja tiukentaa kansalaisuusvaatimuksia.
Kansalaisuuslakia muutetaan siten, että asumisvaatimusta pidennetään viidestä kahdeksaan vuoteen ja poistetaan aiemmin kansainvälistä suojelua saaneille myönnetty poikkeus. Lisäksi maassa ilman oleskelulupaa vietetyt ajat, mukaan lukien aika turvapaikkaprosessin aikana, eivät lasketa asumisvaatimukseen, ja sallitut poissaoloajat rajoitetaan yhteen vuoteen.
“Syksyllä esittelemme eduskunnalle kansalaisuuslain [muutosten] toisen vaiheen, joka sisältää tulovaatimusten ja rehellisyysvaatimusten korottamisen. Perheenyhdistämisten säännöt kiristetään, ja ehdotamme lisärajoituksia maahantulokieltoihin ja pidätyksiin,” Rantanen huomautti.
Hallitus aikoo tehdä kansainvälisestä suojelusta väliaikaista ja lyhentää kansainväliseen suojeluun perustuvien oleskelulupien kestoa neljästä vuodesta kolmeen vuoteen – EU:n sallima minimi. Henkilöt voivat myös menettää kansainvälisen suojelunsa aseman, jos he tekevät erityisen vakavan rikoksen tai katsotaan uhkaavan Suomen kansallista turvallisuutta.
Vastaanottorahaa ja kulurahaa alennetaan väliaikaisesti ensi vuoden loppuun asti, tavoitteena saavuttaa noin 16 miljoonan euron säästöt vuosina 2024–2025.
Hallitus on myös ehdottanut, että turvapaikanhakijat, joiden hakemukset ovat vireillä tai hylättyjä, tulisi estää “vaihtamasta kaistaa” hakemalla työhön tai koulutukseen perustuvaa oleskelulupaa. Rantanen totesi torstaina, että tavoitteena on estää ihmisiä hakeutumasta turvapaikanhakijoiksi ensisijaisesti työskennelläkseen tai opiskellakseen Suomessa.
Lisäksi muutokset tuovat tiukemman menettelyn turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyksien tarkistamiseen.
Ulkomaalaislakia muutetaan niin, että siinä määritellään selkeästi kaikki oleskelulupien mitätöimisen syyt, mukaan lukien väärän tiedon antaminen, laiton oleskelu, laiton työskentely tai tekaistu avioliitto.
Rantanen totesi torstaina, että tarkistusten tarkoituksena on korostaa yhteiskunnallisten sääntöjen noudattamisen merkitystä, torjua moitittavaa käytöstä ja vaikeuttaa laitonta pääsyä Suomen yhteiskuntaan.
Eilen hallitus esitteli myös niin kutsutun rajamenettelyn ehdotuksen, joka on tarkoitettu “todennäköisesti perusteettomille” turvapaikanhakijoille, jotka hakevat turvapaikkaa EU:n ulkorajojen lähellä tai niiden äärellä. Tähän menettelyyn määrätyt henkilöt eivät saisi liikkua vapaasti maassa hakemustensa käsittelyn aikana ja heidät käytännössä määrättäisiin pysymään heille osoitetussa vastaanottokeskuksessa.
Sen tavoitteena on nopeuttaa perusteettomien hakemusten käsittelyä ja hylättyjen hakijoiden palauttamista heidän alkuperämaihinsa.
Hallitus ilmoitti, että rajamenettelyn tulisi olla yleisesti käytössä, ei vain tilanteissa, joissa maa kohtaa massamuuttoa tai manipuloitua maahanmuuttoa.