Tässä on yhteenveto siitä, miten Suomi on ollut esillä kansainvälisissä uutislähteissä viime viikon aikana:
Iso-Britannia harkitsee Suomen lähestymistapaa ydinjätteen käsittelyyn
The Times raportoi 30. maaliskuuta Suomen luomasta maailman ensimmäisestä maanalaisesta varastosta käytetyn ydinpolttoaineen hävittämiseen.
Raportti korostaa Suomen uraauurtavaa projektia, joka tunnetaan nimellä Onkalo-varasto, menetelmänä ydinjätteen käsittelyyn.
Sijaitsee Olkiluodon saarella, tämä laitos on kehitteillä Posiva Oy:n toimesta ja pyrkii luomaan kestävän ratkaisun erittäin radioaktiivisen jätteen varastointiin. Laitoksen tunnelit on suunniteltu pitämään 35 jätteen säiliötä kussakin ja ne tullaan sinetöimään betonitulpalla.
Raportti korostaa, että tätä varastoa tarkkaillaan tarkasti brittiläisten tiedemiesten toimesta, kun he etsivät hävitysmenetelmiä 5-10%:lle ydinjätteestä, jota ei voida sijoittaa Yhdistyneen kuningaskunnan matalan tason jätteen varastointilaitokseen. Vaikka aikaisemmat yritykset eivät ole onnistuneet, edistystä tapahtuu sopivien sijoituspaikkojen löytämisessä Cumbriassa ja Lincolnshiressa, paikallisen yhteisön hyväksynnän ollessa elintärkeä tekijä.
Vertailun vuoksi Suomi suoritti kattavan sijaintivalintaprosessin ydinjätehuoltolaitokselleen, aloittaen 101 mahdollisesta paikasta ja kaventaen listan lopulta neljään, valiten lopulta Olkiluodon. Tämä paikka sijaitsee lähellä kolmea maan ydinvoimalaa, jotka tuottavat merkittävän osan Suomen sähköntuotannosta.
Tällä hetkellä käytetty ydinpolttoaine säilytetään väliaikaisissa säiliöissä paikan päällä. Onkalon varaston suunnitteluun sisältyvät tilavat tunnelit, joista kukin voi varastoida 35 jätteen säiliötä, ja automatisoidut järjestelmät ovat paikalla varmistamassa jätteen turvallisen säilytyksen.
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin The Times -lehdessä 30.3.2024, ja se on saatavilla heidän verkkosivuillaan.
Suomi on tunnustanut, että sopimus Amerikan kanssa ‘rajoittaa sen suvereniteettia’.
MENAFN-julkaisussa 31. maaliskuuta ilmestyi artikkeli Suomen tunnustuksesta koskien uutta Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltua puolustusyhteistyösopimusta (DCA) ja sen vaikutuksia Suomen suvereniteettiin. Artikkeli huomauttaa, että Suomen syventyessä DCA:n monimutkaisuuksiin, sen odotetaan kohtaavan kiihtyviä keskusteluja, erityisesti haasteen turvallisuusyhteistyön varmistamisessa samalla kun säilytetään itsenäinen valta ulkopolitiikan päätöksissä.
Suomen liittyessä NATOon sopimus vahvistettiin, antaen Yhdysvaltain asevoimille pääsyn Suomen sotilastukikohtiin ja luvan sotilaallisen kaluston sijoittamiselle Suomen maaperälle. Suomen ulkoministeriö on vahvistanut, että DCA tulee rajoittamaan Suomen suvereniteettia, vaatien hyväksymistä kansallisessa lainsäädäntöelimessä kahden kolmasosan enemmistöllä sen vahvistamiseksi.
Sopimus sisältää merkittävästi oikeudellisia suojatoimia Yhdysvaltain sotilashenkilöstölle ja heidän toiminnoilleen Suomessa. Se myös mahdollistaa Yhdysvaltain lentokoneiden, alusten ja ajoneuvojen rajoittamattoman liikkumisen Suomen rajojen sisällä. Nämä seikat ovat herättäneet keskustelua Suomen kyvystä tehdä itsenäisesti puolustus- ja ulkopolitiikkaan liittyviä päätöksiä, johtaen keskusteluihin oikean tasapainon löytämisestä kansallisen turvallisuuden suojelun ja suvereniteetin ylläpitämisen välillä.
Suomen lainsäädäntöelimellä on määräaika 12. toukokuuta tarkastella ja antaa palautetta ehdotetusta sopimuksesta ratifiointia varten. Keskustelut DCA:sta merkitsevät merkittävää muutosta Suomen puolustusstrategiassa, poiketen sen perinteisestä puolueettomuuslinjasta. Vaikka tietyt ryhmät näkevät sopimuksen turvana turvallisuusuhkia vastaan, toiset ovat huolissaan Suomen suvereniteetin hallinnan heikkenemisestä.
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin MENAFN:ssä 31. maaliskuuta 2024, ja se on saatavilla tässä sijainnissa.
Valmistautuessaan Daavid ja Goljat -skenaarioon Suomi on varustautumassa ‘Arctic Sparta’ -tukikohdassa, paikassa, jossa Venäjän joukot voisivat olla merkittävästi heikommassa asemassa lähellä Naton rajaa.
Suomen strategista asemaa Venäjää vastaan ‘Arctic Sparta’ -tukikohdassa käsiteltiin The Sun -lehden raportissa 1. huhtikuuta. Raportti tutkii Suomen valmistautumista mahdolliseen yhteenottoon Venäjän kanssa, erityisesti keskittyen Ivalossa sijaitsevaan “Arctic Sparta” -tukikohtaan. Tämä laitos on avainasemassa oleva sotilasasema Natolle, sijoitettuna lähelle Venäjän rajaa ja lähellä Putinin sukellusvenetukikohtaa Murmanskissa, jossa on ydinohjuskäyttöisiä sukellusveneitä.
Suomen asevoimat, mukaan lukien arvostettu Jääkäriprikaati, ovat perusteellisesti varustautuneet torjumaan mahdolliset Venäjän aggressiot. Vaikka Suomella on suhteellisen pieni väestö, se ylläpitää vahvaa puolustusmekanismia pakollisen asepalveluksen kautta, luoden suuren reservivoiman, joka on valmis nopeaan käyttöönottoon mahdollisen hyökkäyksen uhatessa. Kesittyen arktiseen sodankäyntiin, nämä huippujoukot altistetaan intensiiviselle koulutukselle, joka mahdollistaa heidän suoriutumisensa taitavasti äärimmäisissä pakkasolosuhteissa, jopa -30°C asti, varmistaen näin Suomen vahvan puolustuskyvyn alueella.
Entinen kenraali ja nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri korostaa Suomen valmiutta suojautua miltä tahansa uhalta, tuoden esille edistyneet asejärjestelmät, kattavat koulutusohjelmat ja taktisen sijoittelun maan puolustuspolitiikan keskeisinä tekijöinä.
“Vaikka meillä on pitkä raja Venäjän kanssa, meillä on uskomaton kyky suojata se sotilaalliselta hyökkäykseltä,” Pekka Toveri kertoi The Sun -lehdelle.
“Totta, meillä on pitkä raja Venäjän kanssa…mutta on tärkeää huomata, että yli 80 prosenttia tästä rajasta on täysin kehittymätöntä erämaata,” Toveri totesi.
“Hyökkäyksen aloittaminen tällaisessa maastossa on erittäin haastavaa, ja Venäjän kokemukset sekä Talvi- että Jatkosodassa opettivat heille, että se oli huono idea, sillä heidän joukkonsa päätyivät piiritetyiksi ja tuhotuiksi,” Toveri selitti lisää.
“Hyökkäyksen tekeminen tuolla alueella on valtavan haastavaa, ja Venäjän yritykset sekä Talvi- että Jatkosodassa osoittivat tällaisten toimien mielettömyyden, kun heidän joukkonsa piiritettiin ja tuhottiin,” Toveri lisäsi.
Historialliset esimerkit, kuten Talvisota vuonna 1939, korostavat Suomen sitkeyttä ja sitoutumista itsenäisyytensä suojelemiseen Venäjän aggression uhatessa.
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin The Sun -lehdessä 1. huhtikuuta 2024, ja se on saatavilla tästä linkistä.
Suomi toimittaa olennaisia osia F-35 -hävittäjiin.
Defence Blog -sivuston 29. maaliskuuta julkaistussa artikkelissa korostettiin suomalaisen puolustusyrityksen Patrian roolia F-35-hävittäjien osien toimittajana. Siinä käsiteltiin Patrian sopimusta Lockheed Martin Corpin, Pentagonin pääaseentoimittajan, kanssa yhteistyöstä Suomen F-35-teollisuuden osallistumisohjelman puitteissa.
Tämä sopimus mahdollistaa F-35-maailmanlaivueen laskeutumistelineiden ovien valmistamisen Patrian laitoksella Jämsässä, Suomessa. Hanke, johon sisältyy 400 sarjan laskeutumistelineiden ovien tuotanto, vahvistaa Suomen huoltovarmuutta ja tukee maan strategiaa F-35-teollisuuden osallistumisessa.
Teknisen osaamisen ja valmistuskokemuksen vaihdon kautta tämä hanke parantaa suomalaisen teollisuuden valmiutta tulevaisuuden operatiivisiin ja ylläpitotehtäviin. Lockheed Martinin F-35-asiakasohjelmien varapresidentti korosti yhteistyön merkitystä suomalaisen teollisuuden teknologisen tiedon ja tuotantokyvykkyyksien parantamisessa sekä huoltovarmuuden vahvistamisessa.
Tämä sopimus on jatkoa Lockheed Martinin ja suomalaisten organisaatioiden välisille yhteistyöprojekteille, jotka keskittyvät F-35:n valmistuksen, ylläpidon ja puolustusteknologian kehittämiseen.
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Defence Blogissa 29.3.2024, ja se on saatavilla tästä linkistä.
Voiko ‘maailman onnellisimman kansakunnan’ kasvoilla havaita tyytymättömyyden vivahteen?
Pääkirjoitus Suomen kotimaan haasteista huolimatta sen toistuvasta asemasta maailman onnellisimpana kansakuntana julkaistiin The Economic Times -lehdessä 30. maaliskuuta. Siinä pohditaan, täytyykö Suomen käsitellä kriittisiä sosiaalisia ongelmia onnellisuuden tunnustuksista huolimatta.
Aluksi valokeilaan nostetaan Suomen taloudelliset vaikeudet, mukaan lukien työtaistelut, mielenterveysongelmat, yksinäisyys ja laskeva syntyvyys. Artikkelissa huomautetaan, että vuonna 2020 yli 400 000 suomalaista sai sosiaalivakuutuskorvauksia reseptilääkkeistä masennukseen, ja noin miljoona ihmistä on diagnosoitu mielenterveysongelmilla, kuten masennuksella, ahdistuksella ja kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä.
Taloudelliset huolenaiheet jatkuvat, kun Suomi kohtaa BKT:n laskun ja työmarkkinakiistat, joita leimaavat lakot konservatiivisen hallituksen ehdottamia työlainsäädännön muutoksia vastaan.
Lisäksi artikkeli korostaa, että huolimatta Suomen säännöllisestä kärkisijasta Maailman onnellisuusraportissa, monet suomalaiset kyseenalaistavat sen tarkkuuden, huomauttaen, että se ei onnistu tavoittamaan monimutkaisia kysymyksiä, kuten mielenterveyttä ja yksinäisyyttä. Laskeva syntyvyysaste ja väestön ikääntyminen Suomessa herättävät keskustelua työikäisten maahanmuuttajien tarpeesta ja terveyspalveluiden kyvystä vastata tulevaisuuden tarpeisiin.
Sanjoy Narayan, toimittaja, kolumnisti ja entinen päätoimittaja, asuu ja työskentelee Suomessa.